Kyykäärmeet (Viperidae) on myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.
Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitmunia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.
Crotalinae-alaheimon kyillä on myös infrapuna-aistielin.
Kyiden myrkky on aina hemotoksista, mutta osa lajeista erittää sekä hemotoksista että neurotoksista myrkkyä. Vanhan maailman myrkkykäärmeistä kyykäärmeillä on kehittynein myrkkyelin. Kyiden hampaat ovat niin pitkät, että ne eivät normaalisti mahtuisi suljettuun suuhun. Tästä syystä lyhyeksi kehittynyt yläleukaluu taittuu linkkuveitsen tapaan kokoon. Käärmeen purressa hampaat taittuvat salamannopeasti esiin ja iskeytyvät saaliiseen. Myrkky alkaa saman tien vaikuttaa, ensin lamauttaen ja lopulta tappaen saaliseläimen. Vaikka saaliit ehtivätkin juosta pitkähköjäkin matkoja pureman jälkeen, kyy löytää ne yleensä kuolleena seuraamalla hajujälkeä tarkan hajuaistinsa avulla. Käärme nielee saaliinsa pää edellä.
Viperidae-heimo jakautuu kolmeen alaheimoon, joissa on 344 lajia:[1][2]
Kyykäärmeet (Viperidae) on myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.
Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitselvennä munivat munia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.
Crotalinae-alaheimon kyillä on myös infrapuna-aistielin.
