الأسماء في صفحات التنقل
Pomfretit eli vanhemmalta nimeltään merilahnat (Bramidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan lauhkeista ja lämpimistä valtameristä.
Varhaisimmat heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu mioseeni- ja oligoseenikausille, tällainen on muun muassa Romaniasta löydetty Paucaichthys. Pomfrettien heimo jaetaan kahteen alaheimoon Braminae, johon kuuluu 5 sukua, ja Pteraclinae, johon kuuluu kaksi sukua. Lajeja heimossa on lähteestä riippuen 18–22. Pomfretit ovat keskikokoisia tai suuria lajeja. Suurimmista lajeista sirppipomfretti (Taractichthys longipinnis) voi kasvaa noin 85 cm pitkäksi ja pomfretti (Brama brama) voi saavuttaa jopa metrin pituuden. Ruumiinrekentaaltaan kalat ovat soikeanmallisia, ruumis on hyvin korkea ja usein litteähkö. Silmät ja suu ovat melko kookkaat. Selkä- ja peräevät ovat pitkät ja Braminaea-alaheimon lajeilla suomuiset. Pteracliane-alaheimon evät ovat usein korkeat. Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut. Pomfretit ovat väritykseltään mustia tai hopeanharmaita ja suomut ovat kookkaat.[1][2][3]
Pomfrettilajit ovat mereisiä ja niitä tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenemeren alueilta. Useimmat lajit elävät melko lähellä merenpintaa. Pomfrettien ravintoa ovat pienet kalat, mustekalat ja muut nilviäiset ja pienet äyriäiset. Monet pomfrettilajeista ovat hyviä ruokakaloja ja tärkeitä kalastuksen kohteita.[1][2][3][4]
Pomfretit eli vanhemmalta nimeltään merilahnat (Bramidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan lauhkeista ja lämpimistä valtameristä.
