Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia ja monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikoita kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa. Puutarhamansikan (Fragaria × ananassa) pohjushedelmä on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja.
Mansikat ovat monivuotisia rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti, ja lehtilapa on kolmisorminen. Kukkien teriö on valkoinen.[1]
Mansikoiden kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi, jota myös sanotaan mansikaksi. Tavallisessa kielenkäytössä sitä pidetään marjana, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.[2] Tässä mielessä mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat leviävät siementen lisäksi myös rönsyjen avulla.
Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.
Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia ja monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikoita kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa. Puutarhamansikan (Fragaria × ananassa) pohjushedelmä on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja.
