Makedonianmänty (Pinus peuce) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva havupuu. Laji kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristossa, yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella ja muodostaa usein puurajan. Se kasvaa parhaimmillaan 35–40 metrin pituiseksi ja runko voi saavuttaa 1,5 metrin läpimitan. Normaali korkeus on kuitenkin 10-18 metriä.[2]
Neulasia on viisi yhdessä samassa kääpiöoksassa, pituudeltaan ne ovat 7–10 cm.[2] Kävyt ovat pituudeltaan yleensä 8–15 cm.[2] Siemenet ovat 7 mm:n mittaisia ja niissä on 1,5 cm pitkä siipi.[2] Siemeniä levittää tuuli, mutta usein asialla voi olla myös pähkinähakki.
Makedonianmänty on kestävä koristekasvi Etelä- ja Keski-Suomessa. Parhaiten se menestyy valoisalla paikalla. Laji on kotoisin nimensä mukaisesti Makedoniasta ja kasvaa yleensä tuoreissa keskiravinteisissa metsissä tai kallioilla.[2]
Makedonianmänty (Pinus peuce) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva havupuu. Laji kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristossa, yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella ja muodostaa usein puurajan. Se kasvaa parhaimmillaan 35–40 metrin pituiseksi ja runko voi saavuttaa 1,5 metrin läpimitan. Normaali korkeus on kuitenkin 10-18 metriä.
Neulasia on viisi yhdessä samassa kääpiöoksassa, pituudeltaan ne ovat 7–10 cm. Kävyt ovat pituudeltaan yleensä 8–15 cm. Siemenet ovat 7 mm:n mittaisia ja niissä on 1,5 cm pitkä siipi. Siemeniä levittää tuuli, mutta usein asialla voi olla myös pähkinähakki.
Makedonianmänty on kestävä koristekasvi Etelä- ja Keski-Suomessa. Parhaiten se menestyy valoisalla paikalla. Laji on kotoisin nimensä mukaisesti Makedoniasta ja kasvaa yleensä tuoreissa keskiravinteisissa metsissä tai kallioilla.