الأسماء في صفحات التنقل
Rauskut (Batoidea) ovat litteäruumiisia rustokaloja. Rauskuilla on leveät rintaevät, joita aaltomaisesti liikuttaen ne uivat. Suu ja kidusaukot ovat ruumiin alapinnalla. Rauskut elävät lähellä pohjaa ja vaanivat saalista pohjaliejussa maaten.
Rauskut on perinteisesti luokiteltu toiseksi nykyisten leveäsuisten kalojen alaluokan kahdesta ylälahkosta, haiden rinnalle. Tämä on ollut kiistanalaista, kun morfologian perusteella rauskut näyttävät pikemmin sijoittuvan yhdeksi alaryhmäksi haiden joukkoon. Joka tapauksessa tässä käsitelty rauskujen ryhmä (Batoidea) muodostaa yhtenäisen luonnollisen ryhmän. Se jaetaan nykyisin neljään lahkoon, joissa on 17 heimoa ja noin 540 lajia.
Lahkoista vanhin on sähkörauskukalat, jonka edustajat lamauttavat saaliinsa sähköiskuilla; lahkossa on monia sokeita lajeja. Saharauskukaloilla on litteä hammaslaitainen kuonolauta.
Suurin rauskulaji on rauhallinen planktonia syövä paholaisrausku. Piikkirauskulla on terävä, myrkyllinen väkänen pyrstön päässä.
Rauskut (Batoidea) ovat litteäruumiisia rustokaloja. Rauskuilla on leveät rintaevät, joita aaltomaisesti liikuttaen ne uivat. Suu ja kidusaukot ovat ruumiin alapinnalla. Rauskut elävät lähellä pohjaa ja vaanivat saalista pohjaliejussa maaten.
Rauskut on perinteisesti luokiteltu toiseksi nykyisten leveäsuisten kalojen alaluokan kahdesta ylälahkosta, haiden rinnalle. Tämä on ollut kiistanalaista, kun morfologian perusteella rauskut näyttävät pikemmin sijoittuvan yhdeksi alaryhmäksi haiden joukkoon. Joka tapauksessa tässä käsitelty rauskujen ryhmä (Batoidea) muodostaa yhtenäisen luonnollisen ryhmän. Se jaetaan nykyisin neljään lahkoon, joissa on 17 heimoa ja noin 540 lajia.
Lahkoista vanhin on sähkörauskukalat, jonka edustajat lamauttavat saaliinsa sähköiskuilla; lahkossa on monia sokeita lajeja. Saharauskukaloilla on litteä hammaslaitainen kuonolauta.
Suurin rauskulaji on rauhallinen planktonia syövä paholaisrausku. Piikkirauskulla on terävä, myrkyllinen väkänen pyrstön päässä.
