Borneonpuuleopardi[2] (Neofelis diardi) on kissaeläin, jota vuoteen 2007 asti pidettiin puuleopardin alalajina, Neofelis nebulosa diardi. Geenitutkimus kuitenkin osoitti, että nämä Borneolla ja Sumatralla elävät puuleopardit eroavat Kaakkois-Aasian mantereen puuleopardeista niin merkittävästi, että niitä tulee pitää omana itsenäisenä lajinaan. Lajien ero verrattavissa muiden suurten kissaeläinlajien, kuten tiikereiden ja leopardien väliseen geneettiseen eroon.[3][4] Tämän perusteella arvioidaan, että puuleopardilajit erkanivat toisistaan 1–3 miljoonaa vuotta sitten. Borneonpuuleopardin kannaksi arvioidaan 5 000–11 000 yksilöä.[3][3]
Borneonpuuleopardi elää useimmilla Borneon metsäalueilla rannikolta aina vuoristoihin asti. Ne suosivat erityisesti tuuheita alanko- ja mäkisademetsiä ja karttavat aukeita paikkoja. Ravinto koostuu pääasiassa apinoista, hirvieläimistä ja nuorista partasioista, satunnaisesti myös linnuista ja matelijoista.
Borneonpuuleopardi (Neofelis diardi) on kissaeläin, jota vuoteen 2007 asti pidettiin puuleopardin alalajina, Neofelis nebulosa diardi. Geenitutkimus kuitenkin osoitti, että nämä Borneolla ja Sumatralla elävät puuleopardit eroavat Kaakkois-Aasian mantereen puuleopardeista niin merkittävästi, että niitä tulee pitää omana itsenäisenä lajinaan. Lajien ero verrattavissa muiden suurten kissaeläinlajien, kuten tiikereiden ja leopardien väliseen geneettiseen eroon. Tämän perusteella arvioidaan, että puuleopardilajit erkanivat toisistaan 1–3 miljoonaa vuotta sitten. Borneonpuuleopardin kannaksi arvioidaan 5 000–11 000 yksilöä.
Borneonpuuleopardi elää useimmilla Borneon metsäalueilla rannikolta aina vuoristoihin asti. Ne suosivat erityisesti tuuheita alanko- ja mäkisademetsiä ja karttavat aukeita paikkoja. Ravinto koostuu pääasiassa apinoista, hirvieläimistä ja nuorista partasioista, satunnaisesti myös linnuista ja matelijoista.