Merijuolavehnä eli haprajuola (Elytrigia juncea, syn. Elymus farctus) on monivuotinen heinäkasvi, joka muistuttaa juolavehnää (Elymus repens). Sitä tavataan Euroopan ja lähimaanosien merenrannoilla.
Merijuolavehnä kasvaa 15–50 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi ja lehdet ovat sinivihreät ja siniharmaat. Kukintona on 4–20 cm pitkä harsu tähkä. Tähkässä on 4–9 3–8-kukkaista 15–28 millimetriä pitkää tähkylää. Merijuolavehnä risteytyy helposti juolavehnän kanssa.[1]
Merijuolavehnän levinneisyysaluetta ovat Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän merenrannat. Se kasvaa Välimeren, Mustanmeren, Itämeren, Pohjanmeren ja Iso-Britannian, Irlannin, Ranskan, Espanjan ja Portugalin alueiden Atlantin valtameren rannoilla.[2] Pohjoismaissa merijuolavehnä on eteläinen merenrantahietikoilla kasvava laji.[1]
Suomessa kasvaa merijuolavehnän alalaji merivehnä (Elymus farctus ssp. boreoatlanticus, aiemmin Elymus farctus ssp. boreali-atlanticus).[3] Se on rauhoitettu laji ja arvioitu vaarantuneeksi, aiemmin äärimmäisen uhanalaiseksi.[4][5] Merivehnän kasvupaikkoja tunnetaan Suomessa Kemiönsaaren Öröstä, Paraisten Jurmosta ja Hangosta.[6]
Merijuolavehnä eli haprajuola (Elytrigia juncea, syn. Elymus farctus) on monivuotinen heinäkasvi, joka muistuttaa juolavehnää (Elymus repens). Sitä tavataan Euroopan ja lähimaanosien merenrannoilla.