nomes no trilho de navegação
Kuunliljat (Hosta, synonyymi Funkia) on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva kasvisuku. Sukuun kuuluu 23–40 lajia. Koristekasveiksi on jalostettu satoja eri lajikkeita. Ensimmäiset kuunliljat tuotiin Eurooppaan 1700-luvun lopulla. Niitä viljellään koristekasveina ensisijaisesti rehevien, näyttävien lehtiensä takia.[1]
Suku katsotaan nykyään kuuluvaksi parsakasvien heimoon,[2] kun aikaisemmin se on luokiteltu agaavekasveihin, liljakasveihin tai omaan heimoonsa Hostaceae.[3]
Kuunliljojen isohkot lehdet ovat lajikkeesta riippuen täysin vihreät, keltaiset, keltavihreät, sinertävät tai vihreänkirjavat. Pitkän kukkavarren päässä olevat kukat ovat joko valkoiset, vaalean siniset tai vaalean sinivioletit. Joillakin lajikkeilla on punaiset varret.
Kuunliljat ovat suosittuja varjoisan paikan perennakasveja, joskin kirjavalehtiset lajikkeet vaativat enemmän valoa.[4] Ne sopivat hyvin esimerkiksi suihkulähteen ympäryskasveiksi.
Kotilot syövät mielellään kuunliljoja ja aiheuttavat joskus tuhoja puutarhoissa ja puistoissa. Jänikset ja oravat eivät juurikaan syö kuunliljoja, mutta hiiret ja myyrät voivat tuhota kuunliljakasvuston talvella, ja kauriit ovat aiheuttaneet ongelmia Amerikassa.[5]
Kuunliljat (Hosta, synonyymi Funkia) on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva kasvisuku. Sukuun kuuluu 23–40 lajia. Koristekasveiksi on jalostettu satoja eri lajikkeita. Ensimmäiset kuunliljat tuotiin Eurooppaan 1700-luvun lopulla. Niitä viljellään koristekasveina ensisijaisesti rehevien, näyttävien lehtiensä takia.
Suku katsotaan nykyään kuuluvaksi parsakasvien heimoon, kun aikaisemmin se on luokiteltu agaavekasveihin, liljakasveihin tai omaan heimoonsa Hostaceae.
Kuunliljojen isohkot lehdet ovat lajikkeesta riippuen täysin vihreät, keltaiset, keltavihreät, sinertävät tai vihreänkirjavat. Pitkän kukkavarren päässä olevat kukat ovat joko valkoiset, vaalean siniset tai vaalean sinivioletit. Joillakin lajikkeilla on punaiset varret.
Kuunliljat ovat suosittuja varjoisan paikan perennakasveja, joskin kirjavalehtiset lajikkeet vaativat enemmän valoa. Ne sopivat hyvin esimerkiksi suihkulähteen ympäryskasveiksi.
Kotilot syövät mielellään kuunliljoja ja aiheuttavat joskus tuhoja puutarhoissa ja puistoissa. Jänikset ja oravat eivät juurikaan syö kuunliljoja, mutta hiiret ja myyrät voivat tuhota kuunliljakasvuston talvella, ja kauriit ovat aiheuttaneet ongelmia Amerikassa.
