nomes no trilho de navegação
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso. Niveljalkaisiin kuuluvia lajeja tunnetaan jo yli miljoona, mutta niitä arvellaan olevan vielä paljon enemmän. Arvioidaan, että kaikista nykyään elävistä eläinlajeista jopa 85 % on niveljalkaisia. Niveljalkaisilla on kuoriosa ja parilliset raajat. Niveljalkaisiin kuuluvat muun muassa trilobiitit, hämähäkkieläimet, äyriäiset, hyönteiset ja tuhatjalkaiset.[1]
Termi niveljalkainen eli latinaksi arthropod on johdettu Kreikan kielen sanasta kreik. ἄρθρον árthron, ”nivel”, ja kreik. πούς pous (genetiivi podos), ”jalka”. Sen esitteli 1845 saksalainen eläintieteilijä Karl Theodor Ernst von Siebold (1804-1885).[2]
Niveljalkaisille on ominaista kitiinipitoinen suojaava tukirunko, jonka sisäpintaan lihakset ovat kiinnittyneet. Kitiinirunko ei pysty laajenemaan, joten niveljalkaisten on siis aika ajoin ”luotava nahkansa”, jotta ne voivat kasvaa.[3] Ruumis koostuu jaokkeista, joiden välissä on nivelet. Jaokkeissa on yleensä jalkoja tai muita ulokkeita, joissa on myös nivel, joista koko pääjakso on saanut nimensä.[1] Ruumiin nivelten parillisista hermosolmukkeista ja niitä yhdistävistä pituussuuntaisista hermosyistä koostuu vatsapuolella sijaitseva hermorunko eli vatsaydin . Niveljalkaisten verenkierto on avoin. Putkimainen sydän ja siihen liittyvä verisuonisto sijaitsee selkäpuolella. Hengityselimistö on maalla yleensä ilmaputkisto, vedessä kidukset.[3]
Vallitsevana on suvullinen lisääntyminen, mutta suvutonta lisääntymistä tavataan myös.[1]
Niveljalkaiset jaetaan yleensä neljään alajaksoon: Kuusijalkaiset (Hexapoda), leukakoukulliset (Chelicerata), tuhatjalkaiset (Myriapoda) ja äyriäiset (Crustacea).[1]
Useimmat niveljalkaiset ovat pienikokoisia. Ne voivat kasvaa kohtalaisen kokoisiksi vain meressä, missä vesi antaa niiden tukirungolle lisätukea. Merten niveljalkaisista suurin on jopa 20 kiloa painava jättiläistaskurapu. Maalla elävät hyönteiset tai hämähäkit eivät paina aikuisina yli sataa grammaa, mutta yhden kovakuoriaislajin toukka on yli 200-grammainen.[1]
Niveljalkaisia tavataan lähes kaikkialla maapallolla, jopa 4000 metrin syvyydessä merissä ja yli 6700 metrin korkeudessa vuorilla.[1]
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso. Niveljalkaisiin kuuluvia lajeja tunnetaan jo yli miljoona, mutta niitä arvellaan olevan vielä paljon enemmän. Arvioidaan, että kaikista nykyään elävistä eläinlajeista jopa 85 % on niveljalkaisia. Niveljalkaisilla on kuoriosa ja parilliset raajat. Niveljalkaisiin kuuluvat muun muassa trilobiitit, hämähäkkieläimet, äyriäiset, hyönteiset ja tuhatjalkaiset.
Termi niveljalkainen eli latinaksi arthropod on johdettu Kreikan kielen sanasta kreik. ἄρθρον árthron, ”nivel”, ja kreik. πούς pous (genetiivi podos), ”jalka”. Sen esitteli 1845 saksalainen eläintieteilijä Karl Theodor Ernst von Siebold (1804-1885).
Niveljalkaisille on ominaista kitiinipitoinen suojaava tukirunko, jonka sisäpintaan lihakset ovat kiinnittyneet. Kitiinirunko ei pysty laajenemaan, joten niveljalkaisten on siis aika ajoin ”luotava nahkansa”, jotta ne voivat kasvaa. Ruumis koostuu jaokkeista, joiden välissä on nivelet. Jaokkeissa on yleensä jalkoja tai muita ulokkeita, joissa on myös nivel, joista koko pääjakso on saanut nimensä. Ruumiin nivelten parillisista hermosolmukkeista ja niitä yhdistävistä pituussuuntaisista hermosyistä koostuu vatsapuolella sijaitseva hermorunko eli vatsaydin . Niveljalkaisten verenkierto on avoin. Putkimainen sydän ja siihen liittyvä verisuonisto sijaitsee selkäpuolella. Hengityselimistö on maalla yleensä ilmaputkisto, vedessä kidukset.
Vallitsevana on suvullinen lisääntyminen, mutta suvutonta lisääntymistä tavataan myös.
Niveljalkaiset jaetaan yleensä neljään alajaksoon: Kuusijalkaiset (Hexapoda), leukakoukulliset (Chelicerata), tuhatjalkaiset (Myriapoda) ja äyriäiset (Crustacea).
Useimmat niveljalkaiset ovat pienikokoisia. Ne voivat kasvaa kohtalaisen kokoisiksi vain meressä, missä vesi antaa niiden tukirungolle lisätukea. Merten niveljalkaisista suurin on jopa 20 kiloa painava jättiläistaskurapu. Maalla elävät hyönteiset tai hämähäkit eivät paina aikuisina yli sataa grammaa, mutta yhden kovakuoriaislajin toukka on yli 200-grammainen.
Niveljalkaisia tavataan lähes kaikkialla maapallolla, jopa 4000 metrin syvyydessä merissä ja yli 6700 metrin korkeudessa vuorilla.
