Onttosarviset (Bovidae)[2][3][4] on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva laaja ja monimuotoinen nisäkäsheimo. Siihen kuuluu noin 140 lajia, joita elää luonnonvaraisena kaikilla muilla mantereilla paitsi Australiassa ja Antarktiksella. Onttosarvisiin kuuluvat muun muassa nautaeläimet, vuohieläimet ja erilaiset antiloopit ja gasellit. Niistä on fossiilijäänteitä varhaiselta mioseenikaudelta alkaen.
Suurimmat onttosarvisten heimon lajit painavat reilusti yli tonnin ja ovat kaksi metriä korkeita. Pienimmät taas ovat kutakuinkin kissan kokoisia. Suurin osa elää laumoissa, mutta jotkin lajit myös pääasiassa yksin. Kaikki heimon lajit ovat kasvinsyöjiä ja niillä on neliosainen vatsa, minkä ansiosta ne pystyvät käyttämään ravinnoksi muille eläimille kelpaamattomia kasvinosia. Kaikilla uroksilla ja monilla naarailla on sarvet.
Useita onttosarvislajeja, kuten nauta, vesipuhveli, jakki, lammas ja vuohi, on kesytetty kotieläimiksi.
Gerenukki
(Litocranius walleri)
Lumivuohi
(Oreamnos americanus)
Paksusarvilammas
(Ovis canadensis)
Valkobeisa
(Oryx leucoryx)
Vesiantilooppi
(Kobus ellipsiprymnus)
Onttosarviset (Bovidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva laaja ja monimuotoinen nisäkäsheimo. Siihen kuuluu noin 140 lajia, joita elää luonnonvaraisena kaikilla muilla mantereilla paitsi Australiassa ja Antarktiksella. Onttosarvisiin kuuluvat muun muassa nautaeläimet, vuohieläimet ja erilaiset antiloopit ja gasellit. Niistä on fossiilijäänteitä varhaiselta mioseenikaudelta alkaen.
Suurimmat onttosarvisten heimon lajit painavat reilusti yli tonnin ja ovat kaksi metriä korkeita. Pienimmät taas ovat kutakuinkin kissan kokoisia. Suurin osa elää laumoissa, mutta jotkin lajit myös pääasiassa yksin. Kaikki heimon lajit ovat kasvinsyöjiä ja niillä on neliosainen vatsa, minkä ansiosta ne pystyvät käyttämään ravinnoksi muille eläimille kelpaamattomia kasvinosia. Kaikilla uroksilla ja monilla naarailla on sarvet.
Useita onttosarvislajeja, kuten nauta, vesipuhveli, jakki, lammas ja vuohi, on kesytetty kotieläimiksi.
