Oopiumiunikko (Papaver somniferum) on unikkokasveihin (Papaveraceae) kuuluva ruohokasvi. Laji on erityisen tunnettu siitä valmistettavasta huumeesta, oopiumista ja oopiumin sisältämistä alkaloideista (morfiini ja kodeiini) ja niistä puolisynteettisesti jalostetuista muista opioideista (heroiini).
Yksivuotinen oopiumiunikko kasvattaa 30–70 sentin pituisen tukevan, lähes kaljun ja väriltään sinivihreän varren. Lehdet ovat varressa kierteisesti ja niiden muoto vaihtelee parihalkoisista hammaslaitaisiin. Ylemmät lehdet ovat sepiviä. Yksittäin varren päässä olevat kukat on lähes 10 cm leveitä. Kukkaperässä on vaaleita sukakarvoja. Vaalean- tai tummanvioletteja, punaisia tai valkoisia kukkia on 1–3 kappaletta. Terälehtiä on neljä kappaletta ja niiden tyvessä on musta laikku. Kaksilehtisen verhiön verholehdet varisevat aikaisin. Emiö on monilehtinen ja yhdislehtinen. Heteitä on runsaasti. Suomessa oopiumiunikko kukkii heinä-elokuussa. Kukinnan jälkeen muodostuva 13–27 mm pitkä kota on pallomainen, hieman pitkänomainen sekä kalju. Kodan päällä on tähtimäinen, monisäteinen luotilevy, jonka alle avautuvista rei'istä siemenet varisevat.[1][2]
Oopiumiunikko on luultavasti alun perin kotoisin Välimeren alueelta, jossa se on vanha viljelykasvi.[2][3] Lajia tavataan nykyään viljeltynä tai villiintyneenä. Lajin on arveltu polveltuvan Välimeren alueella luonnonvaraisena kasvavasta P. setigerum -unikkolajista.[4] Suomessa oopiumiunikkoa voi tavata villiintyneenä aina Oulun korkeudelle saakka, satunnaisesti pohjoisempanakin.[1]
Villiintyneenä oopiumiunikkoa tavataan puutarhojen liepeiltä, joutomailta ja joskus myös kaatopaikoilla.[1][5]
Oopiumiunikon historia on pitkä. Piirroksia oopiumiunikosta on löydetty muinaisista sumerilaisista esineistä, jotka ovat peräisin noin vuodelta 4000 eaa. Oopiumiunikko oli myös tunnettu antiikin Kreikassa, jossa se sai nykyisen nimensä.L. Frank Baum kirjassaan Ihmemaa Oz.Käyttö Oopiumiunikko tuottaa pieniä tummia, hieman sinertäviä siemeniä. Niitä käytetään muun muassa mausteena ja koristeena leipien ja muiden leivonnaisten pinnoilla. Unikonsiemenistä voidaan myös puristaa unikkoöljyä, joka sekään ei, kuten siemenetkään, sisällä päihdyttäviä yhdisteitä.[5] 1940-luvulla Suomessakin kokeiltiin laajemmin oopiumiunikon viljelemistä öljykasvina, mutta laji jäi rypsin viljelyn varjoon.[4] Oopiumiunikon tieteellinen nimi muodostuu sanasta somniferum, joka tarkoittaa unen antajaa.[5] Nimi viittaa kasvin ikivanhaan käyttöön lääkekasvina. Edelleenkin oopiumiunikkoa viljellään lääketeollisuuden käyttöön, koska sen sisältämä morfiini ja kodeiini ovat tärkeitä lääkeaineita. Kasvia on käytetty lääkkeenä kipujen lieventämiseen, yskänlääkkeenä ja vaikeaan ripuliin.[3] Tärkeimpiä oopiumiunikosta saatavia lääkeaineita ei voida valmistaa synteettisesti, sillä niiden rakenne on hyvin monimutkainen. Oopiumiunikko on myös saatu geenitekniikan avustuksella kehittämään retikuliinia, erästä maitiaisnesteen kehittymisen välivaihetta.Koristekasvina Oopiumiunikko on yleinen ja perinteinen koristekasvi, jota on kasvatettu kauniiden kukkiensa ja koristeellisten kotiensa vuoksi.[2] Suomessa oopiumiunikon viljeleminen koristekasvina on laillista, mutta viljely tai viljelyn yritys käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena on rikoslain 50:1 § mukaan huumausainerikos.[6] Erityisesti oopiumiunikon maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.[3] Kasvin sato korjataan noin viikko terälehtien putoamisen jälkeen. Kodan kylkeen tehdään varovaisia viiltoja, joka saa valkean maitiaisnesteen valumaan kodan pintaan. Kuivunut maiti sisältää lajikkeesta riippuen 20–35 % ainakin kahtakymmentäviittä eri alkaloidia, joista 4–21 % on morfiinia, 4–8 % noskapiinia, 0,8–2,5 % kodeiinia, 0,5–2,5 % papaveriinia ja 0,5–2 % tebaiinia.[3][4] Yhdestä kodasta voidaan elinkaarensa aikana kerätä jopa 30 grammaa oopiumia.heroiinia.[7] Aikaisemmin suurin osa oopiumiunikkopelloista oli niin sanotun "kultaisen kolmion" alueella Thaimaassa, Burmassa ja Laosissa. Nykyään viljely on siirtynyt niin sanotun "kultaisen puolikuun" alueelle Iraniin, Pakistaniin ja Afganistaniin. Afganistanissa on nykyään maailman eniten oopiumiunikon viljelypinta-alaa ja se tuottaa 90 % maailman laittomasta oopiumista (2014).[8] [9] Huumetuotannon vastaisesta toiminnasta huolimatta oopiumiunikon sato oli vuonna 2014 Afganistanissa ennätykselliset 6 400 tonnia, viljelyala 224 000 hehtaaria ja unikkotuotannon voitot vuonna 2013 lähes kolme miljardia dollaria. Hallitusta vastaan taisteleva taleban-liike rahoittaa huumekaupalla toimintaansa.[10] Afganistanilaisviljelijät saavat oopiumunikosta parempaa tuottoa kuin mistään vaihtoehtoisesta viljelykasvista, eikä se vaadi suurta peltopinta-alaa.[11] 4,5 kiloa oopiumia tuottaa saman kuin yli viisi tonnia vehnää.[12] YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston raportin mukaan viljelijät ilmoittivat yleisimmiksi syiksi oopiumin viljelyyn ooppiumin korkean hinnan, suuren tuoton pienellä viljelypinta-alalla, elintason paranemisen ja köyhyyden.[13] Oopiumiunikko kuvattuna Otto Wilhelm Thomén teoksessa Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz (1885). Oopiumiunikko kuvattuna Franz Eugen Köhlerin teoksessa Köhler's Medizinal-Pflanzen (1897). Punakukkainen muoto oopiumiunikosta. Oopiumiunikon hedelmä on kota.
Hyötykasvina
Päihdekasvina
Katso myös
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Oopiumiunikko (Papaver somniferum) on unikkokasveihin (Papaveraceae) kuuluva ruohokasvi. Laji on erityisen tunnettu siitä valmistettavasta huumeesta, oopiumista ja oopiumin sisältämistä alkaloideista (morfiini ja kodeiini) ja niistä puolisynteettisesti jalostetuista muista opioideista (heroiini).
