Grönlanninpallas eli sinipallas (Reinhardtius hippoglossoides synonyymi Pleuronectes hippoglossoides) on n. metrin pituinen ja 45 kilon painoinen Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä 250–1 600 metrin syvyydessä elävä kampelakalojen lahkon edustaja. Grönlanninpallas saattaa välillä nousta pohjan tuntumasta korkeallekin pintaan. Sen ruokavalioon kuuluu pieniä kaloja. Siksi sillä on isommat ja terävämmät hampaat kuin monilla muilla kampeloilla. Grönlanninpallaksella on kalataloudellista merkitystä. Kalan pyytäminen on haasteellista ja rankkaa, koska syötti lasketaan satojen metrien syvyyteen. Ammattikalastuksessa käytetään pitkäsiimaa, joka rakentuu kellukkeiden varassa olevasta pitkästä selkäsiimasta ja siihen sidotuista lyhyemmistä tapsisiimoista, joiden päässä on koukku syötteineen. Sekä virkistys- että ammattikalastukselle on nykyisin asetettu pyyntikiintiöitä. Grönlanninpallaksen liha kuuluu kalojen parhaimmistoon ja sitä kysytäänkin paljon niin ravintoloissa kuin elintarviketuotannossa.
Grönlanninpallas eli sinipallas (Reinhardtius hippoglossoides synonyymi Pleuronectes hippoglossoides) on n. metrin pituinen ja 45 kilon painoinen Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä 250–1 600 metrin syvyydessä elävä kampelakalojen lahkon edustaja. Grönlanninpallas saattaa välillä nousta pohjan tuntumasta korkeallekin pintaan. Sen ruokavalioon kuuluu pieniä kaloja. Siksi sillä on isommat ja terävämmät hampaat kuin monilla muilla kampeloilla. Grönlanninpallaksella on kalataloudellista merkitystä. Kalan pyytäminen on haasteellista ja rankkaa, koska syötti lasketaan satojen metrien syvyyteen. Ammattikalastuksessa käytetään pitkäsiimaa, joka rakentuu kellukkeiden varassa olevasta pitkästä selkäsiimasta ja siihen sidotuista lyhyemmistä tapsisiimoista, joiden päässä on koukku syötteineen. Sekä virkistys- että ammattikalastukselle on nykyisin asetettu pyyntikiintiöitä. Grönlanninpallaksen liha kuuluu kalojen parhaimmistoon ja sitä kysytäänkin paljon niin ravintoloissa kuin elintarviketuotannossa.