Erythroxylaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Sen suomeksi nimettyjä edustajia ovat katuabapensas (Erethroxylum catuaba) ja kokapensas (E. coca).[1]
Erythroxylaceae käsittää pienehköjä puita ja pensaita, joista eräät ovat kausivihantia. Niiden puusolukossa on yleisesti piidioksidijyväsiä, ja solujen joukossa on kivisoluja (sklereidejä). Silmut ovat suomuisia. Lehdet ovat tavallisesti kahdessa rivissä, harvemmin kierteisesti tai vastakkaisesti, ja korvakkeellisia. Lapa on ehytlaitainen. Melko pienet kukat sijaitsevat usein ryhmissä. Erilaisvartaloisuus (heterostylia) on yleistä. Nectaropetalum-suvussa kukkapohjus on maljamainen hypanthium. Verhiö on yhdislehtinen, teriö suojaa silmuvaiheen kukkaa, ja terälehdissä on tavallisesti ripsureunainen ja kaksiliuskainen kieleke, jonka alla on mesirauhasia. Hetiö on kaksikiehkurainen. Yhdislehtinen sikiäin koostuu tavallisesti kolmesta, harvoin kahdesta tai neljästä emilehdestä, ja vartalon haarat ovat hyvin kehittyneitä. Luotti on enemmän tai vähemmän pallomainen. Hedelmä on yksisiemeninen luumarja tai suvussa Aneulophus liiteluomainen kota. Sekä verhiö että hetiö säilyvät hedelmän tyvellä. Joskus siemenessä on vaippa eli arillus.[2]
Erythroxylaceae-kasvit kasvavat tropiikissa, erityisesti Etelä-Amerikassa.[2]
Erythroxylaceae on menneisyydessä viety pellavakasvien (Linaceae) ja heimon Humiriaceae yhteyteen ja siten liitetty lahkoon Geraniales tai mainitut kolme heimoa on sijoitettu Linales-lahkoon, kuten Cronquistin järjestelmässä vuodelta 1981. Lähimmäksi sukulaisheimoksi ovat kuitenkin osoittautuneet mangrovepuukasvit (Rhizophoraceae); yhteisen kladin ominaisuuksiin kuuluvat mm. eräät alkaloidit ja tanniinit, siiviläputkien plastidien proteiinikiteet, limasolujen yleisyys, parasyyttiset ilmaraot (apusolut huulisolujen suuntaiset), lehden rauhaset, viuhkomainen kukinto, yhdislehtinen verhiö, kynnelliset terälehdet, liiteluomainen kotahedelmä, tärkkelyspitoinen endospermi ja vihreä alkio.[2]
Erythroxylaceae-heimossa on neljä sukua ja 240 lajia, joista peräti 230 suvussa Erythroxylum.[2]
Suvut:[3]
Kokapensailla on korvakkeelliset lehdet; korvakkeet ovat erityisen pysyviä tiheään sijoittuneissa silmusuomuissa. Lehdissä on usein pitkittäisjuovia, ja heteenpalhot ovat usein kahta eri pituutta ja yhteen kasvaneita tyveltään. Hedelmä on luumarja. Aneulophus-suvussa on paksukuoriset siemenet, joissa on siemenvaippa, vastakkainen lehtiasento, rauhasia ja korvakkeet lehdissä sekä liiteluomainen kota. Kukat ovat vastakohtaisia terälehtien pituuden suhteen.[2]
Erythroxylaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Sen suomeksi nimettyjä edustajia ovat katuabapensas (Erethroxylum catuaba) ja kokapensas (E. coca).