الأسماء في صفحات التنقل
Kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus) on pohjoisessa Euraasiassa esiintyvä, päästäisten heimoon kuuluva nisäkäs. Se on Suomen pienikokoisin nisäkäs ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.
Kääpiöpäästäinen on neljä senttimetriä pitkä ja sen hännän pituus on 2,5 cm. Kääpiöpäästäiset painavat 1,5–4 grammaa. Talveksi kääpiöpäästäinen kutistuu – jopa sen luuston ja aivojen massa vähenee, jotta energian kulutus pienenisi.[2]
Kesäisin kääpiöpäästäisten selkä on suklaanruskea ja talvisin harmaanruskea. Vatsa on vaaleanharmaa, ja väriraja on jyrkkä.[3]
Kääpiöpäästäinen on hyönteissyöjä, ja sitä esiintyy lähes koko Suomessa, Koillis-Ruotsissa ja pieniltä osin Norjassa. Itään päin sen levinneisyysalue jatkuu läpi Venäjän Euroopan-puoleisen osan ja Siperian Sahalinille ja Japanin Hokkaidon saarelle asti.[1]
Kääpiöpäästäiset viihtyvät mustikkatyypin metsissä, sekä hakkuilla että kangasmaastossa. Talvisin ne pyrkivät ihmisasutuksen turviin – itse asiassa lajin ensimmäinen löytö Suomesta on tiettävästi ruokakomerosta. Laji syö luonnossa enimmäkseen hyönteisiä[3] Kääpiöpäästäisillä on huono näköaisti, mutta hyvä kuuloaisti.
Kääpiöpäästäisellä on tavallisesti kesäisin kaksi pesuetta, ja niissä on viitisen poikasta.[3]
Kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus) on pohjoisessa Euraasiassa esiintyvä, päästäisten heimoon kuuluva nisäkäs. Se on Suomen pienikokoisin nisäkäs ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.
