Bakbatai (latin.: Taraxacum officinale) om äivozne heinäsine kazmuz. Mülüb Puzuänikoižed-sugukundan Rodnikhein-heimho, sen tipine erik.
Kazmusen augotižlibund om Evrop da Azii, om importiruidud Pohjoižamerikha, nügüd' levganzi kaikedme mail'madme. Kazvab venon vönen nepsoiš tahondoiš: nituil, pallištoil, luhtoil, teveril, saduiš kuti rujohein.
Bakbatai kazvab 30 santimetrhasai kortte. Jur' om värtmudenvuitte 60 sm pitte i läz 2 sm sankte, juruseks üläpalas. Lehtesed oma pal'had pit'kad šorpakahad 5..45 sm pitte, 1..10 sm levette, kaik kazdas jurespäi. Änik oleleb 5 sm surtte cilindrižel seikhel.
Änikoičeb semendkus-kezakus, mugažo toižen kerdan sügüzel paksus. Tullei tob värtmudenvuiččid semnid vauktoil alahöunhuzil kebnas. Ned semned idüdas siš-žo nedališ, ezmäižel vodel kazvab änikoita i semnita. Kazmusen kaik palad mülütadas karktad sagedad vauktad südäivet.
Ottas kävutamižhe bakbatajan kaikid paloid zelläks i sömkazmuseks. Varhapandas jurid (latin.: Radix Taraxaci) aigaližel kevädel vai möhäižel sügüzel, kävutadas tonizirujaks abutuseks, paremboičemha sömänsulatust, vemha travindsubstancijoid organizmaspäi poiš.
Mezjäižed kogotas heid'omad tobjimalaz änikoičendan aigan.
Bakbatai (latin.: Taraxacum officinale) om äivozne heinäsine kazmuz. Mülüb Puzuänikoižed-sugukundan Rodnikhein-heimho, sen tipine erik.
