Aitopihta (Abies procera) on sinivihreän sävyinen havupuu, joka luontainen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa, USAn luoteisosan vuoristoissa. Sitä viljellään koristekasvina Keski- ja Länsi-Euroopassa, mutta Suomen ilmastossa se ei menesty. Aitopihtaa, samoin kuin muita pihtoja, on aiemmin kutsuttu jalokuuseksi.[2] Aitopihtaa käytetään koristevihreänä ja joulukuusina, sillä se kestää karisematta pitempään kuin metsäkuusi.[3] Irlannissa se on jo syrjäyttänyt perinteisen metsäkuusen joulukuusena juuri karisemattomuutensa takia.[4]
Aitopihta kasvaa tyypillisesti 40–70 m korkeaksi, ja rungon halkaisija voi olla kaksi metriä. Neulaset ovat 1–3 cm pitkät, päältä sinivihreät. Kävyt tököttävät oksasta ylöspäin, eivät roiku kuten metsäkuusella.
Aitopihta (Abies procera) on sinivihreän sävyinen havupuu, joka luontainen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa, USAn luoteisosan vuoristoissa. Sitä viljellään koristekasvina Keski- ja Länsi-Euroopassa, mutta Suomen ilmastossa se ei menesty. Aitopihtaa, samoin kuin muita pihtoja, on aiemmin kutsuttu jalokuuseksi. Aitopihtaa käytetään koristevihreänä ja joulukuusina, sillä se kestää karisematta pitempään kuin metsäkuusi. Irlannissa se on jo syrjäyttänyt perinteisen metsäkuusen joulukuusena juuri karisemattomuutensa takia.
Aitopihta kasvaa tyypillisesti 40–70 m korkeaksi, ja rungon halkaisija voi olla kaksi metriä. Neulaset ovat 1–3 cm pitkät, päältä sinivihreät. Kävyt tököttävät oksasta ylöspäin, eivät roiku kuten metsäkuusella.
