dcsimg

Mesimäyrä ( Fince )

wikipedia FI tarafından sağlandı

Mesimäyrä (Mellivora capensis) (tunnetaan myös nimillä rateli ja hunajamäyrä) on Afrikassa ja Länsi- ja Etelä-Aasiassa tavattava näätäeläin. Mesimäyrää esiintyy erityisesti Kalaharin aavikolla.

Eläimen nimi viittaa siihen, että mesimäyrät ovat persoja hunajalle.

Yleistä mesimäyrästä

Vaikkei mesimäyrä ole erityisen kookas, löytyy siltä rohkeutta hyökätä isompien kimppuun puolustautuessaan. Mesimäyrä on noin 80 cm pitkä (lisäksi häntä n. 20–30 cm) ja se painaa noin 15 kg. Ne asuvat maahan kaivamissaan koloissa.[2]

Ravinto

Mesimäyrä syö ravinnokseen muun muassa jyrsijöitä, liskoja, skorpioneja ja, koska mesimäyrät ovat immuuneja käärmeiden myrkyille, jopa huomattavan kokoisia ja myrkyllisiä käärmeitä.[3] Lisäksi mesimäyrät ovat persoja hunajalle. Mesimäyrä on taitava kiipeämään ja se syö myös linnunpoikasia. Mesimäyrän on yleensä matkattava pitkiäkin matkoja ravintoa etsiessään.[2] Joskus mesimäyrä käyttää myös haaskoja ravintonaan, jos elävät saaliit ovat erityisen niukassa.

Lisääntyminen

Mesimäyrillä on tapana käyttää tiettyjä alueita käymälöinään. Ulosteen ja virtsan mukana käymälöihin jää hajuja mesimäyrästä. Naaras saa hajuista selville alueella mahdollisesti oleskelevista koiraista. Koiraat taas saavat hajuista selville, milloin naarailla on kiima-aika. Hajumerkit saattavat houkutella paikalle useita koiraita, jotka kaikki tavoittelevat naaraan suosiota.[2]

Naaras ja koiras viettävät yhdessä noin 3–4 päivää.[2] Mesimäyränaaraan kantoaika on noin 2 kuukautta.

Mesimäyrällä on kerralla vain yksi pentu, jonka se kasvattaa yksin. Pennuilla on samanlainen väritys kuin emollaan ja se toimii varoituksena muille eläimille. Vain alle puolet pennuista selviää aikuisiksi pesän ulkopuolisten rankkojen olosuhteiden takia.[2]

Puolustautuminen

Mesimäyrällä on kaksi merkittävää puolustuskeinoa. Se erittää perärauhasistaan haisevaa ainetta, jota se tarpeen tullen ruiskuttaa vihollisensa päälle.[4] Lisäksi mesimäyrän nahka on niin paksua ja löysää, ettei hyökkääjä saa siitä pitävää otetta. Esimerkiksi leopardilla saattaa kestää jopa tunti mesimäyrää pyydystäessä juuri tämän ominaisuuden takia.[2]

Lähteet

  1. Begg, K., Begg, C. & Abramov, A.: Mellivora capensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f Avara luonto: Kalaharin mesimäyrät (13.11.2004)
  3. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0041010115000690
  4. Avara luonto: Kalaharin mesimäyrät yle.fi. Viitattu 25.4.2007.

Aiheesta muualla

lisans
cc-by-sa-3.0
telif hakkı
Wikipedian tekijät ja toimittajat
orijinal
kaynağı ziyaret et
ortak site
wikipedia FI

Mesimäyrä: Brief Summary ( Fince )

wikipedia FI tarafından sağlandı

Mesimäyrä (Mellivora capensis) (tunnetaan myös nimillä rateli ja hunajamäyrä) on Afrikassa ja Länsi- ja Etelä-Aasiassa tavattava näätäeläin. Mesimäyrää esiintyy erityisesti Kalaharin aavikolla.

Eläimen nimi viittaa siihen, että mesimäyrät ovat persoja hunajalle.

lisans
cc-by-sa-3.0
telif hakkı
Wikipedian tekijät ja toimittajat
orijinal
kaynağı ziyaret et
ortak site
wikipedia FI