Matarat (Galium) ovat matarakasvien heimoon kuuluvia ruohoja. Sukuun kuuluu yli 400 lajia, joista pääosa esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla.[1] Näistä Suomessa tavataan tai on tavattu 18 lajia,[2] joista alkuperäisiä lajeja on yhdeksän.[3]
Matarat ovat enimmäkseen monivuotisia mutta myös yksivuotisia, rento- tai pystyvartisia. Mataroilla varsi on usein nelisärmäinen. Lehtien lavat ovat ehytlaitaisia, otakärkisiä tai tylppiä ja tavallisesti yksisuonisia. Kukinto on tiheä tai harsu viuhko. Useimmilla lajeilla on pienet valkoiset kukat, joiden verhiö on hyvin pieni tai puuttuu. Teriö on tavallisesti ratasmainen. Hedelmä muodostuu kahdesta vierekkäisestä hedelmyksestä. Joillain lajeilla hedelmissä on koukkukarvoja, jotka edistävät leviämistä.[4] Muun muassa peltomatara ja kierumatara ovat tehokkaasti leviäviä, yksivuotisia rikkakasveja.
Mataroiden kanssa läheisiä sukuja ovat maratit (Asperula), ristimatarat (Cruciata), krapit eli värimatarat (Rubia) ja sinimatarat (Sherardia).[5]
Pohjoismaissa on tavattu seuraavia mataralajeja:[6][2]
Matarat (Galium) ovat matarakasvien heimoon kuuluvia ruohoja. Sukuun kuuluu yli 400 lajia, joista pääosa esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla. Näistä Suomessa tavataan tai on tavattu 18 lajia, joista alkuperäisiä lajeja on yhdeksän.