Ko e fanga ʻinisēkite ko e haʻa ʻe taha ia ʻo e haʻa lahi ko e veʻeono (hexapoda). Ko e ngaahi haʻa kehe ʻoku nau kau ki ai, ko e monumanu:
ka ʻoku siʻisiʻi pē ʻa e ngaahi faʻahinga ʻi he ngaahi haʻa mui ʻe fā laungā ki he haʻa ʻuluaki, ko e fanga ʻinisēkite moʻoni.
ʻOku pehē ʻe he kau saienisi ʻe taha, ko e ngaahi haʻa mui ʻe fā ʻasi ʻi ʻolunga, ko e ngaahi haʻa siʻi ange kinautolu ʻoku kau ki he ʻinisēkite. Ko e pupunga ia ʻo e taʻekapakau (apterygota), ko e ʻinisēkite moʻoni ʻoku nau kau ki he kapakau (pterygota); ko e ongo haʻa siʻi ia.
Kā he taimí ni, ʻoku tui ʻe he kau saienisi ʻa e hiku fulufulu, ʻoku kau ki he ʻinisēkite, ha holongā lahi ʻe taha, neongo ʻoku ʻikai ʻi ai hanau kapakau.
ʻAia ko e ngaahi ʻinisēkite moʻoni kātoa ʻoku ono honau vaʻe mo e fā honau kapakau, neongo naʻe mole ʻe he fanga ʻinisēkite ʻe niʻihi ʻa e kapakau ʻe ua pe fā ʻi he liliu fakalakalaka ʻo e ngaahi faʻahinga. Ko honau hingoa mei he lea fakalatina, ko e ʻuhinga ia ko in sector, ʻa ia ʻoku vahevaheʻi honau sino ʻi he konga ʻe tolu.
Ko e haʻa ʻo e ʻinisēkite (pe haʻa siʻi ʻo e ʻinisēkite kapakau), ʻoku vahevaheʻi ʻi he ongo holongā lahi:
Naʻe ʻikai vahevaheʻi ʻa e ngaahi faʻahinga ʻo e ʻinisēkite ʻi he ʻulungāanga Tonga onoʻaho. Ko e ngaahi lea naʻe ngāueʻaki ʻe he kakai Tonga, ʻoku nau kau ki he ngaahi faʻahinga ʻo e ʻinisēkite pe ha ngaahi veʻehokohoko kehe:
ko e ngaahi veʻehokohoko kehe, ka ʻoku ʻikai kau ki he veʻeono.
Ko e fanga ʻinisēkite ko e haʻa ʻe taha ia ʻo e haʻa lahi ko e veʻeono (hexapoda). Ko e ngaahi haʻa kehe ʻoku nau kau ki ai, ko e monumanu:
ʻinisēkite (insecta) hiku lōua (diplura) moeʻi (protura) hiku puna (entognatha) hiku fulufulu (thysanura)ka ʻoku siʻisiʻi pē ʻa e ngaahi faʻahinga ʻi he ngaahi haʻa mui ʻe fā laungā ki he haʻa ʻuluaki, ko e fanga ʻinisēkite moʻoni.
ʻOku pehē ʻe he kau saienisi ʻe taha, ko e ngaahi haʻa mui ʻe fā ʻasi ʻi ʻolunga, ko e ngaahi haʻa siʻi ange kinautolu ʻoku kau ki he ʻinisēkite. Ko e pupunga ia ʻo e taʻekapakau (apterygota), ko e ʻinisēkite moʻoni ʻoku nau kau ki he kapakau (pterygota); ko e ongo haʻa siʻi ia.
Kā he taimí ni, ʻoku tui ʻe he kau saienisi ʻa e hiku fulufulu, ʻoku kau ki he ʻinisēkite, ha holongā lahi ʻe taha, neongo ʻoku ʻikai ʻi ai hanau kapakau.
ʻAia ko e ngaahi ʻinisēkite moʻoni kātoa ʻoku ono honau vaʻe mo e fā honau kapakau, neongo naʻe mole ʻe he fanga ʻinisēkite ʻe niʻihi ʻa e kapakau ʻe ua pe fā ʻi he liliu fakalakalaka ʻo e ngaahi faʻahinga. Ko honau hingoa mei he lea fakalatina, ko e ʻuhinga ia ko in sector, ʻa ia ʻoku vahevaheʻi honau sino ʻi he konga ʻe tolu.
Ko e haʻa ʻo e ʻinisēkite (pe haʻa siʻi ʻo e ʻinisēkite kapakau), ʻoku vahevaheʻi ʻi he ongo holongā lahi:
hiku fulufulu (mahalo pē, vakai ki ʻolunga) kapakau tupu ʻi tuʻa pe liliu sino fakakonga (exopterygota pe hemimetabola) holongā ʻe 15 mo e ha ngaahi faʻahinga ʻe 130000 kei moʻui mo e lahi naʻe ʻauhamālie kapakau tupu ʻi loto pe liliu sino kakato (endopterygota pe holometabola) holongā ʻe 11 mo e ha ngaahi faʻahinga ʻe 680000 kei moʻui mo e lahi naʻe ʻauhamālie kisikisi (odonata) ʻoku vahevaheʻi mavahe koeʻuhi ʻoku ʻikai te nau lava ke pikoʻi honau kapakau ʻi olunga sino