nimet breadcrumb-navigoinnissa
Yersinia pestis on bakteeri, joka aiheuttaa ruttoa. Bakteeri lisääntyy esimerkiksi Xenopsylla cheopis -kirpun suolistossa ja muodostaa sinne tukoksen. Kun kirppu puree esimerkiksi rottaa tai ihmistä, se saman tien oksentaa imemänsä veren ja osan bakteereista takaisin haavaan tai joskus suoraan uhrin verenkiertoon, aiheuttaen sairastumisen.[1] Yersinia pestisin eri kannat ovat aiheuttaneet aikojen kuluessa useita ruttoepidemioita.[2]
Yersinia pestis -bakteerin on DNA-tutkimusten perusteella arveltu alkaneen käyttää kirppuja väli-isäntinään korkeintaan 20 000 vuotta sitten, mutta myös 20 miljoonaa vuotta vanhasta meripihkassa säilyneestä kirpusta on löydetty sitä läheisesti muistuttavan bakteerin jäänteitä.[2]
Bakteerin vanhin tunnettu kanta on löydetty ruotsalaisesta haudasta, joka on noin 4900 vuotta vanha. Niihin aikoihin Euroopassa oli suuria asutuskeskuksia, joissa ruttokanta saattoi kehittyä.[3]
Vuonna 2015 julkaistussa DNA-tutkimuksessa havaittiin, että Yersinia pestisillä ei vielä 5000 vuotta sitten ollut geeniä, joka vaaditaan kirpun sisällä selviytymiseen.[4]
Ruton tiedettiin olevan tartuntatauti jo varhain, mutta sitä aiheuttava bakteeri löytyi vasta vuonna 1894 Hongkongiin levinneen ruttoepidemian yhteydessä. Sen löysivät toisistaan riippumatta sveitsiläinen Alexandre Yersin, japanilainen Shibasaburō Kitasato ja skotlantilainen James A. Lowson. Aluksi bakteerin nimenä oli Pasteurella pestis Louis Pasteurin mukaan. Sitä kutsuttiin myös Kitasato-yersinin basilliksi.[5][6]
Yersinia pestis on bakteeri, joka aiheuttaa ruttoa. Bakteeri lisääntyy esimerkiksi Xenopsylla cheopis -kirpun suolistossa ja muodostaa sinne tukoksen. Kun kirppu puree esimerkiksi rottaa tai ihmistä, se saman tien oksentaa imemänsä veren ja osan bakteereista takaisin haavaan tai joskus suoraan uhrin verenkiertoon, aiheuttaen sairastumisen. Yersinia pestisin eri kannat ovat aiheuttaneet aikojen kuluessa useita ruttoepidemioita.
Yersinia pestis -bakteerin on DNA-tutkimusten perusteella arveltu alkaneen käyttää kirppuja väli-isäntinään korkeintaan 20 000 vuotta sitten, mutta myös 20 miljoonaa vuotta vanhasta meripihkassa säilyneestä kirpusta on löydetty sitä läheisesti muistuttavan bakteerin jäänteitä.
Bakteerin vanhin tunnettu kanta on löydetty ruotsalaisesta haudasta, joka on noin 4900 vuotta vanha. Niihin aikoihin Euroopassa oli suuria asutuskeskuksia, joissa ruttokanta saattoi kehittyä.
Vuonna 2015 julkaistussa DNA-tutkimuksessa havaittiin, että Yersinia pestisillä ei vielä 5000 vuotta sitten ollut geeniä, joka vaaditaan kirpun sisällä selviytymiseen.
Ruton tiedettiin olevan tartuntatauti jo varhain, mutta sitä aiheuttava bakteeri löytyi vasta vuonna 1894 Hongkongiin levinneen ruttoepidemian yhteydessä. Sen löysivät toisistaan riippumatta sveitsiläinen Alexandre Yersin, japanilainen Shibasaburō Kitasato ja skotlantilainen James A. Lowson. Aluksi bakteerin nimenä oli Pasteurella pestis Louis Pasteurin mukaan. Sitä kutsuttiin myös Kitasato-yersinin basilliksi.
