Salviat (Salvia) ovat huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluvien kasvien suku, johon kuuluu yli 900 lajia. Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).[1] Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum). Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.[2].
Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.[1][3]
Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.[4] Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.[5][6]
Pohjoismaissa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:[4][6]
Muita lajeja:
Salviat (Salvia) ovat huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluvien kasvien suku, johon kuuluu yli 900 lajia. Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis). Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum). Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia..