Äkämäpistiäiset eli äkämäpistiäismäiset (Cynipoidea) on pistiäisten lahkoon ja kapeatyvisten alalahkoon kuuluva yläheimo. Nimi voi myös tarkoittaa siihen kuuluvaa aitoäkämäpistiäisten heimoa.
Äkämäpistiäiset ovat pieniä ja yleensä mustia, mutta osa myös kellertäviä tai punaruskeita. Niiden tuntosarvet ovat lyhyehköt ja suorat. Siipisuonitus on epätäydellinen. Takaruumis on sivuilta lytistynyt.[2]
Äkämäpistiäiset elävät joko kasvien tai eläinten loisina. Kasveihin äkämiä muodostavat lajit kuuluvat aitoäkämäpistiäisten (Cynipidae) heimoon. Suurin osa yläheimon lajeista on kuitenkin kärpäs- ja kovakuoriaistoukkien loisia.[2]
Suomessa yläheimoon kuuluvia lajeja tunnetaan noin 165.[2]
Nimensä yläheimo saa aitoäkämäpistiäisistä, jotka munivat kasvisolukkoon. Äkämät syntyvät toukkien tai munivan yksilön rauhasistaan erittämän kasvuasäätelevän kemikaalin ja kasvin kemikaalien reagoidessa keskenään. Jokaisen lajin tuottama erite on erilaista ja niiden synnyttämä äkämä on aina tietyn muotoinen ja värinen[2]. Äkämä toimii toukan suojana ja ravintona sen kehittyessä.[3]
Yläheimo luetaan joskus kuuluvan kätköpistiäisten (Parasitica) luokaan[2], joka ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen taksonomiaan. Äkämäpistiäisiin kuuluvia heimoja ovat:[1]
Äkämäpistiäiset eli äkämäpistiäismäiset (Cynipoidea) on pistiäisten lahkoon ja kapeatyvisten alalahkoon kuuluva yläheimo. Nimi voi myös tarkoittaa siihen kuuluvaa aitoäkämäpistiäisten heimoa.