Lituruohot (Arabidopsis) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi 11 lajia, joiden lisäksi sukuun on kuvattu lähes 25 muutakin lajia, mutta näiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä[1]. Lituruohot on sijoitettu aiemmin pitkäpalkojen (Arabis) sekä hietapitkäpalkojen (Cardaminopsis) sukuihin, ja näiden sukujen erottaminen toisistaan on osittain epäselvää. Lituruohojen (Arabidopsis) suvun tieteellinen nimi viittaakin pitkäpalkojen (Arabis) suvun tieteelliseen nimeen ja tarkoittaa "pitkäpalkojen kaltaista".[2]
Lituruohot ovat yksi- tai kaksivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden varsi on kasvutavaltaan pysty ja haaraton tai muutamaan kertaan haaroittunut. Lehdet ovat ehyt- tai hammaslaitaisia ja tähtikarvallisia. Suurin osa lehdistä on maan rajassa ruusukkeena varren tyvellä. Varsilehtiä on vain muutamia ja ne ovat ruodittomia. Kukkien terälehdet ovat ehyitä ja kapeita sekä kokonaan valkoisia tai tyveltä keltapilkullisia. Lidut ovat lähes neulanohuita, poikkileikkaukseltaan pyöreitä tai lähes pyöreitä ja huomattavasti leveyttään pidempiä. Lidun varsi on litua lyhyempi.[2]
Suomessa tavataan kolmea lituruohojen sukuun sijoitettua lajia, hentolituruohoa (Arabidopsis thaliana), ruotsinlituruohoa (Arabidopsis suecica) ja hietalituruohoa (Arabidopsis arenosa). Näiden lisäksi Suomessa on tavattu myös pari kertaa etelänpitkäpalkoa (Arabidopsis halleri).[3]
Hentolituruohoa käytetään usein malliorganismina kasvigenetiikan tutkimuksissa.
Lituruohot (Arabidopsis) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi 11 lajia, joiden lisäksi sukuun on kuvattu lähes 25 muutakin lajia, mutta näiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä. Lituruohot on sijoitettu aiemmin pitkäpalkojen (Arabis) sekä hietapitkäpalkojen (Cardaminopsis) sukuihin, ja näiden sukujen erottaminen toisistaan on osittain epäselvää. Lituruohojen (Arabidopsis) suvun tieteellinen nimi viittaakin pitkäpalkojen (Arabis) suvun tieteelliseen nimeen ja tarkoittaa "pitkäpalkojen kaltaista".
Lituruohot ovat yksi- tai kaksivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden varsi on kasvutavaltaan pysty ja haaraton tai muutamaan kertaan haaroittunut. Lehdet ovat ehyt- tai hammaslaitaisia ja tähtikarvallisia. Suurin osa lehdistä on maan rajassa ruusukkeena varren tyvellä. Varsilehtiä on vain muutamia ja ne ovat ruodittomia. Kukkien terälehdet ovat ehyitä ja kapeita sekä kokonaan valkoisia tai tyveltä keltapilkullisia. Lidut ovat lähes neulanohuita, poikkileikkaukseltaan pyöreitä tai lähes pyöreitä ja huomattavasti leveyttään pidempiä. Lidun varsi on litua lyhyempi.
Suomessa tavataan kolmea lituruohojen sukuun sijoitettua lajia, hentolituruohoa (Arabidopsis thaliana), ruotsinlituruohoa (Arabidopsis suecica) ja hietalituruohoa (Arabidopsis arenosa). Näiden lisäksi Suomessa on tavattu myös pari kertaa etelänpitkäpalkoa (Arabidopsis halleri).
Hentolituruohoa käytetään usein malliorganismina kasvigenetiikan tutkimuksissa.