الأسماء في صفحات التنقل
Das Große Schillergras (Koeleria pyramidata), auch Pyramiden-Schillergras oder Wiesen-Kammschmiele genannt, ist eine Pflanzenart aus der Gattung Schillergräser (Koeleria) und damit der Familie der Süßgräser (Poaceae).
Das Große Schillergras ist ein ausdauerndes Gras, das lockere Horste bildet mit langen unterirdischen Ausläufern und Erneuerungssprossen. Die Halme sind 40–90 Zentimeter hoch, glatt und kahl oder unter der Rispe kurz und dicht behaart. Sie besitzen 2–3 kurz behaarte Knoten. Das Blatthäutchen ist 0,5–1 Millimeter lang und kragenförmig. Die Blattspreiten sind 5–20 Zentimeter lang, ihre Breite ist bei den Erneuerungssprossen 2–3 Millimeter, bei den Halmblättern bis 3,5 Millimeter. Die Blätter sind flach-ausgebreitet, kahl oder kurz behaart und an den Rändern oft mit langen steifen Wimpern besetzt. Die Blütenrispe ist 6–12–(20) Zentimeter lang, zusammengezogen und 1–2 Zentimeter breit. Sie ist während der Blütezeit bis 3 Zentimeter breit und pyramidenförmig und im unteren Teil oft unterbrochen. Die Ährchen sind 2–3-blütig, 5,5–8 Millimeter lang, weißlich-grün oder hellbraun und glänzend. Die untere Hüllspelze ist einnervig, 4–5 Millimeter lang, die obere dreinervig und 5–6 Millimeter lang. Die Deckspelzen sind dreinervig, 4–6 Millimeter lang, zugespitzt oder in eine kurze Grannenspitze auslaufend. Die Vorspelzen sind zweinervig. Die Staubbeutel sind 2–2,5 Millimeter lang. Die Blütezeit ist Juni bis Juli.
Die Chromosomenzahl ist 2n = 14, 28, 42, 70 oder 84[1].
Das Große Schillergras kommt von Europa bis Sibirien und Nepal vor.[2] In den Alpen steigt es bis über 2300 Meter Meereshöhe auf.
Das Große Schillergras wächst in Kalk-Magerrasen, auf Schafweiden, an Wegrainen oder in lichten Kiefernwäldern, auf mäßig trockenen, mageren, basenreichen, meist kalkhaltigen humosen Löß-, Lehm- oder Tonböden, auch auf Sand. Es kommt in Gesellschaften des Verbands Mesobromion vor, ist eine Charakterart der Ordnung Brometalia, gedeiht aber auch in Gesellschaften der Verbände Molinion, Erico-Pinion oder der Klasse Seslerietea.
Bei guter Düngung verschwindet die Art.
Koeleria pyramidata wurde von Lamarck unter dem Namen Poa pyramidata in Tabl. Encycl. 1: 183 (1791) erstbeschrieben. Ambroise Marie François Joseph Palisot de Beauvois setzte die Art als Koeleria pyramidata (Lam.) P.Beauv. in Ess. Agrostogr.: 166 (1812) in die Gattung Koeleria. Synonyme für Koeleria pyramidata (Lam.) P.Beauv. sind: Koeleria cristata Pers. und Koeleria cristata var. pyramidata (Lam.) Pers.
Man kann bei dieser Art mehrere Unterarten unterscheiden:[2]
Conert unterscheidet noch eine weitere Unterart:
Das Große Schillergras (Koeleria pyramidata), auch Pyramiden-Schillergras oder Wiesen-Kammschmiele genannt, ist eine Pflanzenart aus der Gattung Schillergräser (Koeleria) und damit der Familie der Süßgräser (Poaceae).
Koeleria pyramidata is a Eurasian plant species in the grass family. It is found in grasslands from France + Denmark to Nepal + Siberia.[2][3][4]
Koeleria pyramidata is a Eurasian plant species in the grass family. It is found in grasslands from France + Denmark to Nepal + Siberia.
Koeleria pyramidata estas specio de poacoj el la subfamilio pooideoj.
Ĝi estas hemikriptofita. Ĝi kreskas en kalkemaj herbejoj.
Koeleria pyramidata estas specio de poacoj el la subfamilio pooideoj.
Röyhytoppo (Koeleria pyramidata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, toppojen (Koeleria) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisväritykseltään puhtaanvihreä. Röyhytopon voi erottaa muista toppolajeista muun muassa teräväkärkisten kaleiden ja ulkohelpeiden myötä, mutta sitä voi kuitenkin olla vaikeaa erottaa sen sukulaislajeista isotoposta (Koeleria grandis) ja hentotoposta (Koeleria macrantha).[1]
Röyhytoppo on kasvutavaltaan tiiviisti mätästävä ja se ei muodosta maanalaisia rönsyjä. Röyhytopon varret voivat kasvaa noin 50 cm korkeiksi ja ne ovat hienokarvaisia. Lehtitupet ovat myös hienokarvaisia. Lehdet ovat kapeita sekä tasaisia ja niiden reunat ovat pitkäkarvaiset. Röyhytopon kukinto on noin 10 cm pitkä ja melko tiivis röyhy, jonka haarat ovat lyhyitä. Tähkylät ovat 6–7 mm pitkiä ja kaksi- tai kolmikukkaisia. Tähkylöiden kaleet ovat teräväkärkisiä. Ulkohelpeet ovat myös teräväkärkisiä sekä täplikkäitä ja usein jonkin verran karvaisia. Röyhytoppo kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Röyhytoppo kasvaa kuivilla kalkkipitoisilla kasvupaikoilla[1]. Suomessa röyhytoppoa on tavattu parilta paikalta Pohjanmaan rannikolta yli 50 vuotta sitten[2]. Ruotsissa röyhytoppoa tavataan harvinaisena Etelä-Ruotsissa[1]. Röyhytoppo on levinnyt Ruotsiin ulkomailta tuodun ruohonsiemenen mukana, minkä seurauksena se kasvaa tavallisesti vanhjen puistojen nurmialueilla[1].
Röyhytopon tieteellisen nimen lajinimi (pyramidata) tulee latinan kielen sanasta pyramis (suom. pyramidi) ja viittaa kukintona olevan röyhyn pyramidimaiseen ulkomuotoon.[1]
Röyhytoppo (Koeleria pyramidata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, toppojen (Koeleria) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisväritykseltään puhtaanvihreä. Röyhytopon voi erottaa muista toppolajeista muun muassa teräväkärkisten kaleiden ja ulkohelpeiden myötä, mutta sitä voi kuitenkin olla vaikeaa erottaa sen sukulaislajeista isotoposta (Koeleria grandis) ja hentotoposta (Koeleria macrantha).
Röyhytoppo on kasvutavaltaan tiiviisti mätästävä ja se ei muodosta maanalaisia rönsyjä. Röyhytopon varret voivat kasvaa noin 50 cm korkeiksi ja ne ovat hienokarvaisia. Lehtitupet ovat myös hienokarvaisia. Lehdet ovat kapeita sekä tasaisia ja niiden reunat ovat pitkäkarvaiset. Röyhytopon kukinto on noin 10 cm pitkä ja melko tiivis röyhy, jonka haarat ovat lyhyitä. Tähkylät ovat 6–7 mm pitkiä ja kaksi- tai kolmikukkaisia. Tähkylöiden kaleet ovat teräväkärkisiä. Ulkohelpeet ovat myös teräväkärkisiä sekä täplikkäitä ja usein jonkin verran karvaisia. Röyhytoppo kukkii kesä–heinäkuussa.
Röyhytoppo kasvaa kuivilla kalkkipitoisilla kasvupaikoilla. Suomessa röyhytoppoa on tavattu parilta paikalta Pohjanmaan rannikolta yli 50 vuotta sitten. Ruotsissa röyhytoppoa tavataan harvinaisena Etelä-Ruotsissa. Röyhytoppo on levinnyt Ruotsiin ulkomailta tuodun ruohonsiemenen mukana, minkä seurauksena se kasvaa tavallisesti vanhjen puistojen nurmialueilla.
Röyhytopon tieteellisen nimen lajinimi (pyramidata) tulee latinan kielen sanasta pyramis (suom. pyramidi) ja viittaa kukintona olevan röyhyn pyramidimaiseen ulkomuotoon.
Jehłancojta šěrawka (Koeleria pyramidata) je rostlina ze swójby słódkich trawow (Poaceae). Dalše serbske ludowe mjeno je jaskrica.
Jehłancojta šěrawka docpěwa wysokosć wot 30 hač 80 cm.
Stołpik je pod pakići krótkokosmaty.
Łopjena su płone, wotstejacy kosmičkate a docpěwaja šěrokosć wot 2 hač 3 mm.
Kćěje wot junija hač julija. Pakić je šwižna, ma formu pyramidy a docpěwa dołhosć wot 5 hač 12 cm. Kłóski su třikćenjowe a docpěwaja dołhosć wot 6 hač 8 mm. Přikrywne a kryjace pluwizny su kónčite a seršćojće kosmate.
Rosće na wapnowe suchich trawnikach w chójnowych lěsach.
Rostlina je w južnej Skandinawiskej a srjedźnej Europje rozšěrjena.
Jehłancojta šěrawka (Koeleria pyramidata) je rostlina ze swójby słódkich trawow (Poaceae). Dalše serbske ludowe mjeno je jaskrica.
Breed fakkelgras (Koeleria pyramidata) is een plant uit de grassenfamilie. De plant komt van nature voor in Noord- en Oost-Europa. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeer zeldzaam en matig in aantal afgenomen. De plant komt in Nederland voor in Zuid-Limburg.
De vaste plant wordt 60–120 cm lang en vormt dichte harde zoden met weinig opstaande, harde stengels. De stengel is bij de bovenste bladschede tot 1,2 mm dik. De tot 5 mm brede bladeren hebben langs de rand en vaak ook op de bovenkant lange haren. Het tongetje is 0,7 mm breed.
Breedfakkelgras bloeit van juni tot juli met een 8 tot 16 cm lange pluim. De aartjes zijn 5–7 mm lang en bestaan meestal uit drie bloemen. De kelkkafjes zijn tweenervig. Het bovenste kelkkafje is 6 mm en het onderste 4,8 mm lang. Het bovenste kroonkafje (palea) is 5,2 mm lang. De helmknoppen zijn vuilviolet. De vrucht is een graanvrucht.
Breed fakkelgras groeit in graslanden op kalkhoudende grond.
Het breed fakkelgras is een kensoort voor de klasse van de kalkgraslanden (Festuco-Brometea).
Breed fakkelgras (Koeleria pyramidata) is een plant uit de grassenfamilie. De plant komt van nature voor in Noord- en Oost-Europa. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeer zeldzaam en matig in aantal afgenomen. De plant komt in Nederland voor in Zuid-Limburg.
De vaste plant wordt 60–120 cm lang en vormt dichte harde zoden met weinig opstaande, harde stengels. De stengel is bij de bovenste bladschede tot 1,2 mm dik. De tot 5 mm brede bladeren hebben langs de rand en vaak ook op de bovenkant lange haren. Het tongetje is 0,7 mm breed.
Breedfakkelgras bloeit van juni tot juli met een 8 tot 16 cm lange pluim. De aartjes zijn 5–7 mm lang en bestaan meestal uit drie bloemen. De kelkkafjes zijn tweenervig. Het bovenste kelkkafje is 6 mm en het onderste 4,8 mm lang. Het bovenste kroonkafje (palea) is 5,2 mm lang. De helmknoppen zijn vuilviolet. De vrucht is een graanvrucht.
Breed fakkelgras groeit in graslanden op kalkhoudende grond.
Multimedia w Wikimedia Commons Strzęplica piramidalna (Koeleria pyramidata (Lam.) P. Beauv.) – gatunek roślin z rodziny wiechlinowatych.
Występuje w Europie i Azji[2]. W Polsce jest gatunkiem rzadkim; rośnie głównie w północnej części kraju oraz w Sudetach[3].
Bylina, hemikryptofit. Rośnie w miejscach piaszczystych. Kwitnie od maja do sierpnia. Gatunek charakterystyczny muraw kserotermicznych z klasy Festuco-Brometea[5].
Roślina umieszczona na Czerwonej liście roślin i grzybów Polski (2006)[6] w grupie gatunków rzadkich (kategoria zagrożenia R). W wydaniu z 2016 roku otrzymała kategorię VU (narażony)[7].
Strzęplica piramidalna (Koeleria pyramidata (Lam.) P. Beauv.) – gatunek roślin z rodziny wiechlinowatych.
Grön tofsäxing (Koeleria pyramidata) är en växtart i familjen gräs.
Wikimedia Commons har media som rör Grön tofsäxing.
Багаторічна трав'яниста рослина 20–90 см заввишки; росте у вільних скупченнях або пучках. Кореневище коротке. Стебла прямостійні. Бічні гілки відсутні. Листя в основному прикореневе. Листові піхви голі. Листові пластини, 7–24 см × 1.5–2.5 мм, середньо-зелені або сизо-зелені; поверхня гладка, верхівка загострена. Суцвіття — волоть до 12–13.5 см завдовжки й 3.5–5 см ушир. Нижня квіткова луска коротковолосиста. Пиляків 3; 2–2.5 см завдовжки[2].
Поширений у Європі й Азії, від Франції до Сибіру й Непалу[2][3][4].
Це незавершена стаття про Тонконогові.Koeleria pyramidata là một loài thực vật có hoa trong họ Hòa thảo. Loài này được (Lam.) P.Beauv. mô tả khoa học đầu tiên năm 1812.[1]
Koeleria pyramidata là một loài thực vật có hoa trong họ Hòa thảo. Loài này được (Lam.) P.Beauv. mô tả khoa học đầu tiên năm 1812.
