Elaskat (Stichaeidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosista.
Elaskat kuuluvat ahvenkalojen alalahkoon Zoarcoidei ja lähimmät sukulaiset ovat teistit (Pholidae) ja kivinilkat (Zoarcidae). Heimoon kuuluu 37 sukua ja lähteestä riippuen noin 65–76 lajia. Eräät kalatutkijat jakavat heimon kuuteen alaheimoon, jotka ovat Stichaeinae (6 sukua), Opisthocentrinae (6 sukua), Lumpeninae (8 sukua), Chirolophinae (3 sukua), Xiphisterinae (9 sukua) ja Neozoarcinae (4 sukua).[2][3][4]
Elaskalajit ovat ruumiinrakenteeltaan tyypillisesti pitkulaisia, ankeriasmaisia kaloja. Pienimmät laji kasvavat noin 5–7 cm pitkiksi, kun suurin laji kyhmyelaska (Cebidichthys violaceus) voi saavuttaa 76 cm:n pituuden. Selkäevä on pitkä ja usein piikikäs. Pyrstöevä on pienehkä ja peräevä ulottuu keskiruumiiseen. Rintaevien koko vaihtelee heimon kaloilla pienistä suuriin ja viuhkamaisiin. Eräillä lajeilla on päässään harjasmaisia ulokkeita. Elaskoilla ei ole uimarakkoa.[2][3][4][5]
Elaskoja tavataan kylmistä vesistä. Suurin osa lajeista elää Tyynenmeren pohjoisosissa ja muutama Atlantilla, elaska (Lumpenus lampretaeformis) myös Itämeressä. Ne elävät lähellä rannikkoa aina noin 250 metrin syvyyteen asti ja niitä tavataan usein myös vuorovesilammikoista. Elaskojen ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet.[2][3][4][5]
Elaskat (Stichaeidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosista.