الأسماء في صفحات التنقل
Vahakeltasiipi (Eilema cereolum) on harvinainen siilikkäisiin kuuluva yöperhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1].
Heleän vaaleankeltainen perhonen, jonka koiraat ovat selvästi naaraita kookkaampia. Koiraan siivet ovat pitkät, leveät ja kärjestään terävät, hieman suorakaidemaiset. Väriltään ne ovat keltaiset ja keskiosastaan harmahtavat. Naaraalla siipi on pyöreämpi, keltaisen sävy on vaaleampi ja eikä siiven keskiosa ole yhtä harmaa. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleammat ja leveät. Ruumis on harmaanruskea, koiraalla tasaisen hoikka ja pää sekä takaruumiin kärki ovat keltaiset. Naaraan ruumis on väriltään yhtenäisempi ja takaruumis selvästi tukevampi. Koiraan siipiväli on 26–32 mm ja naaraan 18–23 mm.[2][3][4]
Samannäköinen laji on etenkin kultakeltasiipi (Eilema sororculum).
Boreoalpiininen laji, jonka levinneisyysalue maailmassa on kaksiosainen. Sitä tavataan etelässä Alpeilla sekä pohjoisessa Skandinaviasta ja Baltiasta Keski-Venäjälle ulottuvalla alueella.[3][4] Suomessa se on vahvasti kaakkoispainotteinen laji, jonka havainnot keskittyvät Etelä- ja Itä-Suomen järviseuduille. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on erillinen esiintymä. Hajahavaintoja on myös lounaissaaristosta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuussa.[5]
Vahakeltasiipi on soilla, kosteikoissa, kosteissa metsissä ja muilla kosteilla paikoilla elävä perhonen, joka on levinneisyys on supistunut huomattavasti soiden kuivatuksen vuoksi.[6] Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1], Ruotsissa silmälläpidettäväksi[7] ja Norjassa alueellisesti hävinneeksi[3].
Perhoset lentävät muutaman metrin korkeudella maanpinnasta ja koiraat aloittavat lentonsa usein jo ennen auringonlaskua ja jatkavat muutaman tunnin ajan. Iltapäivällä ne lähtevät lentoon myös häirittyinä. Naaraat oleskelevat enimmäkseen lehtien alapinnoilla suhteellisen lähellä maanpintaa ja houkuttelevat koiraita luokseen feromoneilla. Naaras munii korkeintaan 50 munaa, jotka se laskee oksille tai heinille. Toukat kasvavat hitaasti ennen siirtymistään talvilepoon ja keväällä aktivoituessaan uudestaan ne ovat pääasiassa yöeläjiä. Toukat ovat täysikasvuisia kesäkuun loppupuoliskolla ja koteloituvat vaaleaan kotelokoppaan kuorenrakoon tai kasvien varsille lähelle maanpintaa.[4]
Toukka syö puilla ja kivillä kasvavia karvejäkäliä (Parmelia).[4]
Vahakeltasiipi (Eilema cereolum) on harvinainen siilikkäisiin kuuluva yöperhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).
Setema cereola is een nachtvlinder uit de familie van de spinneruilen (Erebidae), onderfamilie beervlinders (Arctiinae). De soort komt voor in Scandinavië, de Baltische staten en aangrenzend Rusland en daarnaast in de Alpen.
De vlinder is licht grijsgeel met verdonkerde apex. De spanwijdte is 26 tot 32 millimeter.
Als waardplanten gebruikt de soort korstmossen uit het geslacht Parmelia.
Setema cereola is een nachtvlinder uit de familie van de spinneruilen (Erebidae), onderfamilie beervlinders (Arctiinae). De soort komt voor in Scandinavië, de Baltische staten en aangrenzend Rusland en daarnaast in de Alpen.
De vlinder is licht grijsgeel met verdonkerde apex. De spanwijdte is 26 tot 32 millimeter.
Als waardplanten gebruikt de soort korstmossen uit het geslacht Parmelia.
Manulea cereola là một loài bướm đêm thuộc phân họ Arctiinae, họ Erebidae. Nó được tìm thấy ở Fennoscandia, the Baltic States và adjacent Nga cũng như Anpơ.
Sải cánh dài 18–32 mm.
Ấu trùng ăn nhiều loại địa y từ chi Parmelia.
Bài viết về tông bướm Lithosiini này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn.
Manulea cereola là một loài bướm đêm thuộc phân họ Arctiinae, họ Erebidae. Nó được tìm thấy ở Fennoscandia, the Baltic States và adjacent Nga cũng như Anpơ.
Sải cánh dài 18–32 mm.
