الأسماء في صفحات التنقل
Viburnum lantanoides (lat. Viburnum lantanoides) - adokskimilər fəsiləsinin başınağacı cinsinə aid bitki növü.
Viburnum lantanoides (lat. Viburnum lantanoides) - adokskimilər fəsiləsinin başınağacı cinsinə aid bitki növü.
Viburnum lantanoides (commonly known as hobble-bush,[1] witch-hobble, alder-leaved viburnum, American wayfaring tree,[2] and moosewood[3]) is a perennial shrub of the family Adoxaceae (formerly in the Caprifoliaceae), growing 2–4 meters (6–12 ft) high with pendulous branches that take root where they touch the ground. These rooted branches form obstacles which easily trip (or hobble) walkers – hence the common name.
The shrub forms large clusters of white to pink flowers in May–June. The flowers on the outer edge of the clusters are much larger (3–5 cm across). The whole cluster is typically 10 cm across. It has large, cardioid leaves which are serrate, 10–20 cm long. The bark is gray-brown and warty and the fruit is a red drupe, which turns to black when ripe.
The flowers provide nectar for the Celastrina ladon (Spring Azure) butterfly. Mammals and birds feed on its fruit, twigs, and leaves. The large showy flowers along the edge of the cluster are sterile, while the small inner flowers have both male and female parts.[4]
Viburnum lantanoides is found in the eastern U.S. and Canada from Georgia to the Canadian Maritimes.[3] It grows in rich, moist acidic woods, stream banks, and swamps.[5]
The fruits can be eaten raw or made into jelly.[6]
Viburnum lantanoides in mixed northern forest of Picea rubens (red spruce) and Betula alleghaniensis (yellow birch). Fundy National Park, New Brunswick, Canada.
_Vermont_2018_Sep.jpg)
Viburnum lantanoides in September, near Duxbury, Vermont, U.S.A.
_Vermont_2018_Oct.jpg)
Viburnum lantanoides in October, near Huntington, Vermont, U.S.A.
Viburnum lantanoides (commonly known as hobble-bush, witch-hobble, alder-leaved viburnum, American wayfaring tree, and moosewood) is a perennial shrub of the family Adoxaceae (formerly in the Caprifoliaceae), growing 2–4 meters (6–12 ft) high with pendulous branches that take root where they touch the ground. These rooted branches form obstacles which easily trip (or hobble) walkers – hence the common name.
The shrub forms large clusters of white to pink flowers in May–June. The flowers on the outer edge of the clusters are much larger (3–5 cm across). The whole cluster is typically 10 cm across. It has large, cardioid leaves which are serrate, 10–20 cm long. The bark is gray-brown and warty and the fruit is a red drupe, which turns to black when ripe.
The flowers provide nectar for the Celastrina ladon (Spring Azure) butterfly. Mammals and birds feed on its fruit, twigs, and leaves. The large showy flowers along the edge of the cluster are sterile, while the small inner flowers have both male and female parts.
Hurtanheisi (Viburnum lantanoides) on Pohjois-Amerikan itäosista kotoisin oleva monivuotinen pensas, joka kuuluu heisien sukuun ja tesmayrttikasvien heimoon.[1][2] Se näyttää samanlaiselta kuin eurooppalainen villaheisi ja pohjoisamerikkalainen kiiltoheisi.[3]
Hurtanheisi on kasvutavaltaan harva ja rönsyilevä pensas, joka kasvaa 1–4 metriä korkeaksi. Sen kaarevat oksat taipuvat usein maahan asti ja juurtuvat, jolloin varomaton metsässäkulkija voi kompastua niihin. Tästä kasvi on saanut myös englanninkielisen nimensä hobble-bush eli ’kompastuspensas’.[1][2]
Kaarna on nuorena harmaanruskeaa ja pahkuraista mutta muuttuu vanhemmiten uurteiseksi. Vuosikasvain on ohut tai keskipaksu, ruskeanvihreä ja vaaleiden korkkihuokosten täplittämä. Silmut ovat vastakkaisia, suomuttomia ja tumman nukan peittämiä. Lehdet ovat vastakkaiset, ehyet ja vihreän väriset mutta muuttuvat syksyllä pronssin- tai purppuranpunaisiksi. Lehtilapa on 10–20 senttimetrin pituinen, leveänsoikea tai herttamainen, otakärkinen, sulkasuoninen ja sahalaitainen. Se on alapuolelta suonia myöten punakarvainen ja hivenen vaaleampi kuin yläpuolelta.[3]
Hurtanheisi kukkii touko–kesäkuussa.[1][2] Sen kukinto on pitsimäinen tasohuiskilo, jonka läpimitta on 8–10 senttimetriä. Se muodostuu valkoisista tai vaaleanpunaisista kukista, jotka ovat huiskilon keskellä kaksineuvoisia ja ulkoreunalla suuria ja neuvottomia. Hedelmä on soikea, alle 1 senttimetrin pituinen luumarja, joka on aluksi punainen mutta muuttuu loppukesästä sinimustaksi.[1][3]
Hurtanheisi on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Sen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Maineen ja Kanadan meriprovinsseihin, lännessä Ohioon ja Ontarioon ja etelässä vuoria myöten Etelä-Carolinaan asti.[1][2]
Hurtanheisi menestyy parhaiten kosteassa ja happamassa, sora- tai hiekkapitoisessa hiesussa. Yleensä se kasvaa runsasravinteisissa, varjoisissa metsissä tai rotkoissa, virtaavien vesien äärellä ja soilla.[1]
Hurtanheisi on koristekasvina melko harvinainen.[3] Riista- ja laululinnut sekä nisäkkäät käyttävät ravintonaan sen marjoja; jotkin villieläimet syövät myös sen versoja ja lehtiä.[1]
Hurtanheisi (Viburnum lantanoides) on Pohjois-Amerikan itäosista kotoisin oleva monivuotinen pensas, joka kuuluu heisien sukuun ja tesmayrttikasvien heimoon. Se näyttää samanlaiselta kuin eurooppalainen villaheisi ja pohjoisamerikkalainen kiiltoheisi.
Viburnum lantanoides
La Viorne à feuilles d'aulne ou Viorne bois-d’orignal (Viburnum lantanoides) est une espèce d'arbustes vivaces de la famille des Caprifoliaceae selon la classification classique de Cronquist (1981) et du genre Viburnum (viorne), originaire de l'est de l'Amérique du Nord.
Cet arbuste atteint 2 à 4 mètres de haut. Ses branches sont pendantes et peuvent prendre racine lorsqu'elles touchent le sol. Les rameaux de ce type de viorne sont lisse et rougeâtre. La floraison abondante, blanche et rose, survient de mai à juin. Les inflorescences se présentent en cymes dont les fleurs externes sont plus grandes. Chaque inflorescence fait environ 10 centimètres de diamètre. Les feuilles mesurent de 10 à 20 cm. Le tronc est gris-brun et verruqueux. Le fruit est une drupe d'abord rouge, puis virant au noir une fois mûre.
Cette viorne est présente à l'est des États-Unis et du Canada en partant de la Géorgie jusqu'au Québec[1]. Elle apprécie les sols riches, acides, frais et humides.
Les fleurs offrent un nectar apprécié par les papillons, notamment le papillon azuré Celastrina ladon. De nombreux oiseaux et mammifères se nourrissent de ses baies[2].
Viburnum lantanoides
La Viorne à feuilles d'aulne ou Viorne bois-d’orignal (Viburnum lantanoides) est une espèce d'arbustes vivaces de la famille des Caprifoliaceae selon la classification classique de Cronquist (1981) et du genre Viburnum (viorne), originaire de l'est de l'Amérique du Nord.
