الأسماء في صفحات التنقل
Myosotis stricta ye una yerbácea de la familia de les boraginacees.
Estrémase de Myosotis discolor poles sos pequeñu flores azules, d'aprosimao 1 mm de diámetru, y superficie inferior de les fueyes y base del tarmu con pelos ganchudos (ensin pelos ganchudos en Myosotis discolor). Añal, bien ramosa dende la base, d'hasta 30 cm, con pelos nel tarmu apuntando escontra riba. Mota con pelos ganchudos, mestos y adpresos, lóbulos de la mota zarraos, que nun cayen. Núcules marrones, con cantu quilláu nel ápiz. Floria en primavera.[1]
Llugares secos y arenosos.
Toa Europa, sacante Gran Bretaña ya Irlanda.
Mimophytum stricta foi descritu por Link ex Roem. & Schult. y espublizóse en Systema Vegetabilium 4: 104. 1819.[2]
Myosotis: nome xenéricu que remanez del griegu: mys, myos, que significa "ratoncillo" y otos, que significa "oreya", aludiendo a la forma de la fueya en delles de les especies del xéneru.[3]
stricta: epítetu llatín que significa "erecta"[4]
Esta páxina forma parte del wikiproyeutu Botánica, un esfuerciu collaborativu col fin d'ameyorar y organizar tolos conteníos rellacionaos con esti tema. Visita la páxina d'alderique del proyeutu pa collaborar y facer entrugues o suxerencies. Myosotis stricta ye una yerbácea de la familia de les boraginacees.
Rank forglemmigej (Myosotis stricta) er en enårig, 5-15 centimeter høj plante i rublad-familien. Den ligner bakkeforglemmigej, men stænglens nedre del har krogformede hår og ved frugtmodning er frugtstilkene oprette og meget kortere end bægeret.
I Danmark er rank forglemmigej temmelig almindelig på skrænter og sandede overdrev. Den blomstrer i april og maj.[1]
Rank forglemmigej (Myosotis stricta) er en enårig, 5-15 centimeter høj plante i rublad-familien. Den ligner bakkeforglemmigej, men stænglens nedre del har krogformede hår og ved frugtmodning er frugtstilkene oprette og meget kortere end bægeret.
I Danmark er rank forglemmigej temmelig almindelig på skrænter og sandede overdrev. Den blomstrer i april og maj.
Das Sand-Vergissmeinnicht (Myosotis stricta), auch Aufrechtes Vergissmeinnicht oder Steifes Vergissmeinnicht genannt, ist ein Angehöriger der Raublattgewächse (Boraginaceae). Es blüht von März bis Mai.
Die einjährige krautige Pflanze erreicht eine Wuchshöhe von etwa 5 bis 20 cm. Der Stängel steht meist starr aufrecht und kann einzeln, aber auch zu mehreren vorhanden sein. Er ist wenig ästig und dicht abstehend behaart. Die Laubblätter sind länglich, stumpf, die unteren meist rosettig angeordnet und kurz gestielt, die oberen sind sitzend. Die Haare an den Nerven der Blattunterseite besitzen eine hakig gebogene Spitze.
Die Blüten sind hellblau und befinden sich in sich zuletzt sehr verlängernden, vielblütigen Wickeln. Sie haben einen Durchmesser von etwa 1 bis 1,5 mm. Die Blütezeit ist März bis Juni.[1]
Die Fruchtstiele stehen starr aufrecht ab und sind höchstens halb so lang wie der Kelch. Auch zur Fruchtzeit sind die Blütenstiele kaum über 1 Millimeter lang.[2] Die untersten sind meist mit Tragblättern versehen.
Die Chromosomenzahl beträgt 2n = 36 oder 48.[1]
Das Sand-Vergissmeinnicht wächst in sonnigen Sandrasen, auf Dünen, auf Felsköpfen, an Wegrainen oder in Sandäckern. Es bevorzugt sommerwarme, trockene, magere, mehr oder weniger basenreiche, meist entkalkte, mäßig saure Sand- und Steingrusböden. Es ist ein Flachwurzler (bis 15 cm). Es ist eine Charakterart der Sedo-Scleranthetea-Klasse, kommt aber auch in lückigen Festuco-Brometea-Gesellschaften oder in Gesellschaften des Aperion-Verbands vor.[1]
Myosotis stricta kommt in fast ganz Europa vor. Östlich bis Sibirien, dem Kaukasus und Westasien kommt es von Nordafrika und den Azoren durch fast ganz Europa bis Island und Nordrussland vor. Es fehlt aber in Großbritannien und Irland.[2] Es ist ein eurasisch-kontinentales Florenelement. In Österreich ist die Art selten, in der Schweiz allgemein zerstreut vorkommend. In der Schweiz steigt es sogar im Saastal im Wallis bis 2178 Metern Meereshöhe auf.[2]
Das Sand-Vergissmeinnicht ist in Norddeutschland verbreitet, ansonsten zerstreut bis selten und bis in die montane Stufe zu finden.
Das Sand-Vergissmeinicht (Myosotis stricta Roem. & Schult.) hat folgende Synonyme: Myosotis micrantha auct., Myosotis ioannae Sennen, Myosotis nuriae Sennen, Myosotis rigida Pomel, Myosotis triasii Sennen, Myosotis vestita Velen.
Das Sand-Vergissmeinnicht (Myosotis stricta), auch Aufrechtes Vergissmeinnicht oder Steifes Vergissmeinnicht genannt, ist ein Angehöriger der Raublattgewächse (Boraginaceae). Es blüht von März bis Mai.
Myosotis stricta is a plant species of the genus Myosotis. Common names include strict forget-me-not[2] and blue scorpion grass.
Myosotis stricta is a plant species of the genus Myosotis. Common names include strict forget-me-not and blue scorpion grass.
Myosotis stricta es una planta herbácea de la familia de las boragináceas.
Se distingue de Myosotis discolor por sus pequeñas flores azules, de aproximadamente 1 mm de diámetro, y superficie inferior de las hojas y base del tallo con pelos ganchudos (sin pelos ganchudos en Myosotis discolor). Anual, muy ramosa desde la base, de hasta 30 cm, con pelos en el tallo apuntando hacia arriba. Cáliz con pelos ganchudos, densos y adpresos, lóbulos del cáliz cerrados, que no caen. Núculas marrones, con borde quillado en el ápice. Florece en primavera.[1]
Lugares secos y arenosos.
Toda Europa, excepto Gran Bretaña e Irlanda.
Mimophytum stricta fue descrito por Link ex Roem. & Schult. y publicado en Systema Vegetabilium 4: 104. 1819.[2]
Myosotis: nombre genérico que deriva del griego: mys, myos, que significa "ratoncillo" y otos, que significa "oreja", aludiendo a la forma de la hoja en algunas de las especies del género.[3]
stricta: epíteto latíno que significa "erecta"[4]
Hietalemmikki (Myosotis stricta) on pienikokoinen, yksivuotinen lemmikkikasvilaji. Se muistuttaa paljolti sukulaislajejaan mäkilemmikkiä (Myosotis ramosissima) sekä kirjolemmikkiä (Myosotis discolor).[1]
Hietalemmikki kasvaa noin 10 cm korkeaksi, ja sen lehdet ovat pienet sekä keskisuonen alapinnalta koukkukarvaiset. Muilla pienikukkaisilla lemmikeillä ei ole vastaavanlaisia, koukkukärkisiä karvoja keskisuonen kohdalla. Hietalemmikin kukinto koostuu monista pienistä ja sinisistä kukista, jotka sijaitsevat varren päässä melko tiiviinä rykelmänä. Yksittäinen kukka on vain noin yhden millimetrin levyinen. Hietalemmikki kukkii keväällä, huhti–toukokuussa. Hietalemmikin hedelmä on noin yhden millimetrin pituinen lohkohedelmä.[1]
Hietalemmikki kasvaa kuivilla ja hiekkaisilla paikoilla, kuten pelloilla, mäenrinteillä ja kallioilla[1]. Suomessa hietalemmikki on melko yleinen Ahvenanmaalla. Sen lisäksi sitä esiintyy jonkin verran myös lounaisrannikolla sekä hieman myös aivan itärajan tuntumassa Etelä-Karjalassa.[2]
Hietalemmikki (Myosotis stricta) on pienikokoinen, yksivuotinen lemmikkikasvilaji. Se muistuttaa paljolti sukulaislajejaan mäkilemmikkiä (Myosotis ramosissima) sekä kirjolemmikkiä (Myosotis discolor).
Hietalemmikki kasvaa noin 10 cm korkeaksi, ja sen lehdet ovat pienet sekä keskisuonen alapinnalta koukkukarvaiset. Muilla pienikukkaisilla lemmikeillä ei ole vastaavanlaisia, koukkukärkisiä karvoja keskisuonen kohdalla. Hietalemmikin kukinto koostuu monista pienistä ja sinisistä kukista, jotka sijaitsevat varren päässä melko tiiviinä rykelmänä. Yksittäinen kukka on vain noin yhden millimetrin levyinen. Hietalemmikki kukkii keväällä, huhti–toukokuussa. Hietalemmikin hedelmä on noin yhden millimetrin pituinen lohkohedelmä.
Hietalemmikki kasvaa kuivilla ja hiekkaisilla paikoilla, kuten pelloilla, mäenrinteillä ja kallioilla. Suomessa hietalemmikki on melko yleinen Ahvenanmaalla. Sen lisäksi sitä esiintyy jonkin verran myös lounaisrannikolla sekä hieman myös aivan itärajan tuntumassa Etelä-Karjalassa.
Myosotis stricta, le Myosotis raide, est une espèce de plantes herbacées de la famille des Boraginacées.
Pelouses sableuses.
Myosotis stricta, le Myosotis raide, est une espèce de plantes herbacées de la famille des Boraginacées.
Sandmunablóm (fræðiheiti: Myosotis stricta) er einær jurt af munablómaætt. Það ber dökkblá blóm og vex á þurrum melum og í sandbrekkum.
Het stijf vergeet-mij-nietje (Myosotis stricta) is een eenjarige plant die behoort tot de ruwbladigenfamilie (Boraginaceae). De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeldzaam en zeer sterk afgenomen. De plant komt van nature voor in Eurazië.
De plant wordt 5-25 cm hoog, vormt een bladrozet en heeft een rechtopstaande, dicht afstaande behaarde stengel. De bladeren zijn langwerpig met een stompe top. De middennerf van het blad is bij de voet aan de onderkant bezet met haakvormige haren. De onderste bladeren zijn kort gesteeld en de bovenste zittend.
Het stijf vergeet-mij-nietje bloeit in mei en juni met lichtblauwe, 1,5-2 mm grote bloemen. De vruchtstelen staan maximaal onder een hoek van 45° op de as van de bloeiwijze. De bloeiwijze is een schicht. De onderste bloemen hebben meestal een schutblad. De keelschubben in de bloemkroon zijn heldergeel. De vruchtkelk is langwerpig tot elliptisch en bezet met zowel korte, aangedrukte als lange, afstaande haren. Sommige haren zijn haakvormig gekromd.
De vrucht is een viertallige splitvrucht en heeft een zeer kort vruchtsteeltje.
De plant komt voor op droge, voedselarme grond tussen het gras, op rivierduintjes, in bermen en soms ook tussen het graan.
Mediabestanden die bij dit onderwerp horen, zijn te vinden op de pagina Myosotis stricta op Wikimedia Commons. Het stijf vergeet-mij-nietje (Myosotis stricta) is een eenjarige plant die behoort tot de ruwbladigenfamilie (Boraginaceae). De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeldzaam en zeer sterk afgenomen. De plant komt van nature voor in Eurazië.
De plant wordt 5-25 cm hoog, vormt een bladrozet en heeft een rechtopstaande, dicht afstaande behaarde stengel. De bladeren zijn langwerpig met een stompe top. De middennerf van het blad is bij de voet aan de onderkant bezet met haakvormige haren. De onderste bladeren zijn kort gesteeld en de bovenste zittend.
Het stijf vergeet-mij-nietje bloeit in mei en juni met lichtblauwe, 1,5-2 mm grote bloemen. De vruchtstelen staan maximaal onder een hoek van 45° op de as van de bloeiwijze. De bloeiwijze is een schicht. De onderste bloemen hebben meestal een schutblad. De keelschubben in de bloemkroon zijn heldergeel. De vruchtkelk is langwerpig tot elliptisch en bezet met zowel korte, aangedrukte als lange, afstaande haren. Sommige haren zijn haakvormig gekromd.
De vrucht is een viertallige splitvrucht en heeft een zeer kort vruchtsteeltje.
De plant komt voor op droge, voedselarme grond tussen het gras, op rivierduintjes, in bermen en soms ook tussen het graan.
Myosotis stricta é uma espécie de planta com flor pertencente à família Boraginaceae.
A autoridade científica da espécie é Roem. & Schult., tendo sido publicada em Systema Vegetabilium 4: 104. 1819.[1]
Trata-se de uma espécie presente no território português, nomeadamente em Portugal Continental.
Em termos de naturalidade é nativa da região atrás indicada.
Não se encontra protegida por legislação portuguesa ou da Comunidade Europeia.
Myosotis stricta é uma espécie de planta com flor pertencente à família Boraginaceae.
A autoridade científica da espécie é Roem. & Schult., tendo sido publicada em Systema Vegetabilium 4: 104. 1819.
Vårförgätmigej (Myosotis stricta) är en växtart i familjen strävbladiga växter.
Wikimedia Commons har media som rör Vårförgätmigej.
Vårförgätmigej (Myosotis stricta) är en växtart i familjen strävbladiga växter.
Однорічна трав'яниста рослина заввишки від 5 до 25 см; утворює прикореневу розетку. Стебло зазвичай жорстко вертикальне і трохи волохате. Нижні листки мають короткі черешки, а верхні — сидячі. Листки довгасті, тупі. Волоски на жилках нижньої поверхні листка мають вигнутий кінчик-гачок. Квітки блідо-блакитні. Віночок має діаметр приблизно від 1.5 до 2 мм.
Від Європи до Ірана й Північно-Західної Африки.
Зростає на піщаних та кам'янистих, бідних поживними речовинами ділянках.
Myosotis stricta là loài thực vật có hoa trong họ Mồ hôi. Loài này được Link ex Roem. & Schult. mô tả khoa học đầu tiên năm 1819.[1]
Myosotis stricta là loài thực vật có hoa trong họ Mồ hôi. Loài này được Link ex Roem. & Schult. mô tả khoa học đầu tiên năm 1819.
