الأسماء في صفحات التنقل
Myrkky- eli meskaliinikaktukset (Lophophora)[1] on meskaliini-nimisestä alkaloidista ja sen huumaavasta vaikutuksesta tunnettu kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi on annettu ulkonäön perusteella kreikankielisistä sanoista lofos 'harja, töyhtö' ja foreus 'kantaja', mikä viittaa kasvin kyhmyissä oleviin karvatupsuihin.[2]
Myrkkykaktukset ovat matalia, pallomaisia ja usein tiiviinä ryhminä kasvavia kaktuksia. Niiden juuret ovat pitkiä ja sukkulan muotoisia. Varsi on tavallisesti litteän pallomainen, sini- tai kellanvihreä, satunnaisesti punertava, vain 2-7 cm korkea ja 4-12 cm leveä. Varren kyhmyt (podariot) ovat matalia ja pyöreitä tai kyttyrämäisiä, usein pystyriveiksi järjestäytyneitä. Areolit sijaitsevat yleensä riveissä kyhmyjen päissä, ja niissä on pehmeiden, keltaisten tai valkeahkojen karvojen muodostamat tupsut; piikit puuttuvat. Kukat sijaitsevat kasvin keskustassa ja kukkivat päivisin. Muodoltaan ne ovat suppilomaisia, väriltään valkoisia, vaaleanpunertavia, kellertäviä tai satunnaisesti punaisia. Kukan läpimitta vaihtelee 1-2,2 cm. Pohjus on suomuton ja karvaton. Hedelmän muoto vaihtelee nuijamaisesta pitkänomaiseen ja se on aluksi mehevä ja vaaleahkon punainen, myöhemmin ruskehtavan valkoinen ja kuiva, paljaspintainen, avautumaton ja enintään kahden sentin pituinen. Siemenet ovat mustia, päärynän muotoisia ja kyhmyisiä.[3]
Myrkkykaktusten levinneisyys ulottuu Chihuahuan aavikon kalkkikivialueille Teksasiin ja Meksikon pohjois- ja keskiosiin. Niitä tavataan 1800 metrin korkeuteen saakka.[4]
Myrkkykaktusten suvussa on kaksi lajia:[5]
Anderson E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9
Myrkky- eli meskaliinikaktukset (Lophophora) on meskaliini-nimisestä alkaloidista ja sen huumaavasta vaikutuksesta tunnettu kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi on annettu ulkonäön perusteella kreikankielisistä sanoista lofos 'harja, töyhtö' ja foreus 'kantaja', mikä viittaa kasvin kyhmyissä oleviin karvatupsuihin.
