Merienkelikalat (Squatiniformes) on valtamerissä tavattava rustokalalahko. Lahkoon kuuluu ainoastaan yksi heimo merienkelit (Squatinidae).
Vanhimmat merienkelikaloihin kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu myöhäiselle jurakaudelle. Nykyään elää ainoastaan yksi heimo, johon kuuluu 15 lajia yhdessä suvussa. Lajeja ovat muun muassa atlantinmerienkeli (Squatina dumeril), kirjomerienkeli (Squatina calofornica), merienkeli (Squatina squatina), ruskomerienkeli (Squatina aculeata) ja täplämerienkeli (Squatina oculata).[2][3][4][5]
Merienkelit ovat pisimmilläänkin alle 2 metriä pitkiä. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat litteitä ja muistuttavat rauskuja. Rinta- ja vatsaevät ovat kookkaat ja kaksi selkäevää pienet ja sijaitsevat lähellä pyrstöä. Silmien takana sijaitsevat ruiskureiät ovat kookkaat. Sieraimissa on viiksimäiset läpät. Hampaat ovat merienkelikaloilla pienet ja terävät. Lajit ovat ovovivipaarisia eli poikaset kuoriutuvat ollessaan naaraan kohdussa.[2][3][4][6][7]
Merienkeleitä tavataan Atlantin, koillisenIntian valtameren ja Tyynenmeren alueilta ja lajit elävät sekä trooppisissa että lauhkeissa merissä. Muutamat kylmissäkin vesissä. Ne viihtyvät rannikkojen läheisyydessä hiekka tai mutapohjilla aina 1 300 metrin syvyyteen. Merienkelikalojen ravinto koostuu luukaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä. Monia lajeja kalastetaan trooleilla ja siimalla. Kaloista hyödynnetään liha ja maksan öljyt.[2][4][6][7]
Merienkelikalat (Squatiniformes) on valtamerissä tavattava rustokalalahko. Lahkoon kuuluu ainoastaan yksi heimo merienkelit (Squatinidae).