Isoalbatrossi (Thalassarche cauta) on keskikokoinen etelänalbatrosseihin kuuluva ulappalintu. Lajin nimesi John Gould 1841.
Linnun pituus on noin 90 cm, paino 4,1 kg ja siipien kärkiväli noin 2,5 metriä. Isoalbatrossin selkäpuoli, siipien yläpinta ja pyrstö ovat tummanruskeat tai mustat. Alapuoli, kaula ja pää ovat valkoiset lukuun ottamatta poskien vaaleanharmaata väriä ja tummaa silmäkulmajuovaa. Nokka on harmaa ja siinä on keltainen kärki. Laji voi elää yli 30-vuotiaaksi.
Lajista tunnetaan 3 alalajia, joita on ehdotettu omiksi lajeiksi. Ne ovat T. eremita, T. salvini ja T. steadi.
Isoalbatrossi pesii Australiassa ja Uudessa-Seelannissa muutaman yhdyskunnan voimin. Ylivoimaisesti suurin yhdyskunta pesii Aucklandsaarilla Disappointmentin saarella, 70 -80 000 paria. Maailman populaation koko on noin 80 000–90 000 paria. Yksi Australian yhdyskunnista on kasvamassa ja mahdollisesti myös yksi uusiseelantilainen yhdyskunta.
Isoalbatrossi tapettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla ja pareja oli jäljellä noin 300 vuonna 1909. Sen jälkeen kanta on vähitellen kasvanut nykyiselle tasolle. Yhä suuri joukko isoalbatrosseja kuolee vuosittain kalastuksen yhteydessä, sillä isoalbatrossien ravinnosta valtaosa on kaloja. Erityisesti japanilaiset kalastusalukset aiheuttavat merkittävää tuhoa albatrosseille. Laji on uhanalainen.
Pesimäaikana Australian, Tasmanian ja Uuden-Seelannin lintusaaret. Pesimäajan ulkopuolella kiertelee eteläisellä Tyynellämerellä Etelä-Afrikkaa ja Yhdysvaltain rannikoita myöten sekä eteläisellä Jäämerellä.
Pesii joka vuosi kallioisilla lintusaarilla. Munii vain yhden munan.
Ravinnosta lähes 90 % on kalaa ja loput mustekaloja ja äyriäisiä. Sukeltaa kaloja jopa 5 metrin syvyydestä.
Isoalbatrossi (Thalassarche cauta) on keskikokoinen etelänalbatrosseihin kuuluva ulappalintu. Lajin nimesi John Gould 1841.