الأسماء في صفحات التنقل
Pterotopteryx dodecadactyla is a moth of the family Alucitidae. It is found in Russia, Croatia, Slovenia, Hungary, Romania, Austria, Slovakia, the Czech Republic, Poland, Estonia, Fennoscandia, Germany, Switzerland, France and Italy.[1] It has also been recorded from Gabon.
The wingspan is 11–14 mm. Adults are on wing from April to August.[2]
The larvae are oligophagous and have been reported feeding on Lonicera caprifolium and Lonicera xylosteum. They mine the leaves of their host plant.[3] They are reddish yellow, with a black head. Larvae can be found in June. Pupation takes place within a cocoon on the ground.[4]
Pterotopteryx dodecadactyla is a moth of the family Alucitidae. It is found in Russia, Croatia, Slovenia, Hungary, Romania, Austria, Slovakia, the Czech Republic, Poland, Estonia, Fennoscandia, Germany, Switzerland, France and Italy. It has also been recorded from Gabon.
The wingspan is 11–14 mm. Adults are on wing from April to August.
The larvae are oligophagous and have been reported feeding on Lonicera caprifolium and Lonicera xylosteum. They mine the leaves of their host plant. They are reddish yellow, with a black head. Larvae can be found in June. Pupation takes place within a cocoon on the ground.
Kuslapuu-sõrmiktiib (Pterotopteryx dodecadactyla) on sõrmiktiiblaste sugukonda kuuluv liik liblikalisi.
Liblika rööviku toidutaimeks on harilik kuslapuu. Röövikud elavad kuslapuu okste vartes, süües säsi. Nad nukkuvad kookonis maapinnal ja talvituvad nukuna.
Eestis elab ta Saaremaal, Hiiumaal, Ruhnul ja veel mõnes paigas Lääne-Eestis.
Kuslapuu-sõrmiktiiva kujutis on Eesti Lepidopteroloogide Seltsi 1998. aastal loodud logol.[1]
Kuslapuu-sõrmiktiib on valitud kui Eesti Aasta liblikas 2019.
Kuslapuu-sõrmiktiib (Pterotopteryx dodecadactyla) on sõrmiktiiblaste sugukonda kuuluv liik liblikalisi.
Liblika rööviku toidutaimeks on harilik kuslapuu. Röövikud elavad kuslapuu okste vartes, süües säsi. Nad nukkuvad kookonis maapinnal ja talvituvad nukuna.
Eestis elab ta Saaremaal, Hiiumaal, Ruhnul ja veel mõnes paigas Lääne-Eestis.
Kuusamaviuhkanen (Pterotopteryx dodecadactyla) on pieni, viuhkaperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[1]
Heimon muiden lajien tapaan siivet ovat jakautuneet sulkamaisiksi liuskoiksi, joita kuusamaviuhkasella on kaksitoista. Etusiivet ovat kellanruskeat, ja niissä on kaksi harmaata poikkijuovaa, joilla on ohuet valkoiset reunat. Etummaisen siipiliuskan etureunassa, harmaiden vöiden välissä, on pieni musta täplä ja kolmannessa liuskassa harmaat vyöt yhtyvät. Etusiipien poikkivyökuvio jatkuu selvästi erottuvana myös takasiivissä. Siipiväli on 11–14 mm.[2][3]
Kuusamaviuhkasta tavataan paitsi suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Eurooppaa, myös trooppisessa Afrikassa.[4] Suomessa laji on eteläinen ja harvinainen. Sen levinneisyys rajoittuu Varsinais-Suomen ja läntisen Uudenmaan rannikolle, saaristoon sekä Ahvenanmaalle. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuussa.[5]
Kuusamaviuhkanen on erilaisten tammimetsien ja metsänreunojen laji, jonka elintavat tunnetaan huonosti. Toukka elää ravintokasvin oksien sisällä. Oksassa on nähtävissä toukan sisäänmenoaukko ja paksuuntuma toukan kohdalla. Koteloituminen tapahtuu kotelokopan sisälle maahan.[3][5]
Toukka elää lehtokuusamalla (Lonicera xylosteum) sekä tuoksuköynöskuusamalla (Lonicera caprifolium).
Kuusamaviuhkanen (Pterotopteryx dodecadactyla) on pieni, viuhkaperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).
Pterotopteryx dodecadactyla is een vlinder uit de familie waaiermotten (Alucitidae). De wetenschappelijke naam is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1813 door Hübner.
De soort komt voor in Europa.
Bronnen, noten en/of referenties
