Los hidrofiloideos (Hydrophiloidea) son una superfamilia de coleópteros estafiliniformes qu'inclúi cuatro families. Según Lawrence & Newton,[1] la superfamilia Histeroidea (Sphaeritidae, Synteliidae y Histeridae) tien d'incluyise equí, ente que la familia Hydraenidae tien de treslladase a la superfamilia Staphylinoidea.
Los dos principales families, en cuanto al númberu de especies, son los Hydrophilidae, qu'inclúi mayoritariamente coleópteros acuáticos, y los Histeridae con coleópteros terrestres depredadores de bárabos d'inseutos.
Los hidrofiloideos (Hydrophiloidea) son una superfamilia de coleópteros estafiliniformes qu'inclúi cuatro families. Según Lawrence & Newton, la superfamilia Histeroidea (Sphaeritidae, Synteliidae y Histeridae) tien d'incluyise equí, ente que la familia Hydraenidae tien de treslladase a la superfamilia Staphylinoidea.
Los dos principales families, en cuanto al númberu de especies, son los Hydrophilidae, qu'inclúi mayoritariamente coleópteros acuáticos, y los Histeridae con coleópteros terrestres depredadores de bárabos d'inseutos.
Hydrophiloidea je nadčeleď brouků. Zahrnuje 6 čeledí, mezi nimi i vodní mrchožrouty, čeleď Hydrophilidae.
V tomto článku byl použit překlad textu z článku Hydrophiloidea na anglické Wikipedii.
Hydrophiloidea je nadčeleď brouků. Zahrnuje 6 čeledí, mezi nimi i vodní mrchožrouty, čeleď Hydrophilidae.
Die Hydrophiloidea sind eine Überfamilie der Polyphaga innerhalb der Käfer (Coleoptera). Sie sind weltweit vertreten und umfassen vier Familien mit etwa 475 Gattungen und 6600 Arten.
Die Arten der Histeridae sind 1–25 Millimeter lang, die der anderen drei Familien 1–50 Millimeter. Die Unterfamilie wird durch folgende Autapomorphien der Imagines definiert: verkümmerte Stigmen am achten Hinterleibssegment, die seitlichen Sklerite des neunten Tergums sind beim Männchen dorsal verwachsen und bilden dadurch vorne eine schmale Brücke, das achte Fühlerglied ist kelchförmig, die Fühler haben an der Spitze eine dreigliedrige Keule und mit Ausnahme einiger Wasserkäfer sind röhrenförmige Drüsen an den Mandibeln ausgebildet.
Die Autapomorphien der Larven sind: ihre räuberische Lebensweise, der Kopf, dessen Mundwerkzeuge deutlich nach vorne gerichtet (prognath oder hyperprognath) sind, die befransten Epistomallappen der Kopfseiten, die fehlende Frontoclypealnaht, die fehlende Häutungsnaht (Ecdysialnaht) im dritten Larvenstadium, die zurückgebildete Mola der Mandibeln, das mit der Kopfkapsel verwachsene Labrum, die mit Ausnahme einiger Wasserkäfer ausgebildeten Haarbüschel (Penicillus) an den Mandibeln, die Sinneshärchen am äußeren Rand des vorletzten Fühlergliedes, die nicht ausgebildeten Lacinia und Galea, die langgestreckt fühlerartig modifizierte Maxille, das innen nahe der Spitze ein abgewinkeltes Anhängsel aufweisende erste Glied der Palpen (Palpifer), die am zentralen Teil der Kopfkapsel entspringenden Verzweigungen des Tentoriums, die lediglich bei den Unterfamilien Spercheinae und Hydrochinae am vorderen Teil entspringen, die doppelporigen Stigmen und der stark membranöse Hinterleib. Die Puppe hat funktionslose Stigmen auf dem ersten Hinterleibssegment.[1]
Die Hydrophiloidea haben sehr unterschiedliche Lebensweisen. Man findet Arten sowohl an Land, wie auch im Wasser. Die Imagines ernähren sich räuberisch, von Aas oder von pflanzlicher Nahrung, die Larven sind in der Regel räuberisch.[1]
Die Hydrophiloidea sind eine taxonomisch gut abgegrenzte und begründete Gruppe. Zwar gibt es Autoren, die die Stutzkäfer in eine eigene Überfamilie, die Histeroidea, stellen, dies ist jedoch auf Grund der morphologischen und biologischen Gemeinsamkeiten der vier Familien nicht gerechtfertigt. Die Monophylie der Überfamilie ist durch die zahlreichen Autapomorphien der Imagines und Larven gut begründet. Bei einer phylogenetischen Untersuchung von Hansen (1997) ergab sich ein Schwesterverhältnis zwischen den Hydrophiloidea und den Scarabaeoidea; dieses Verwandtschaftsverhältnis ist jedoch noch nicht vollständig geklärt. Kristensen & Beutel (2005) folgen der Ansicht von Lawrence & Newton (1982), wonach die Hydrophiloidea eine Schwestergruppe der Staphylinoidea sind und gemeinsam die Teilordnung der Staphyliniformia bilden.[1]
Die Überfamilie umfasst folgende Familien:[1]
Die Hydrophiloidea sind eine Überfamilie der Polyphaga innerhalb der Käfer (Coleoptera). Sie sind weltweit vertreten und umfassen vier Familien mit etwa 475 Gattungen und 6600 Arten.
Hydrophiloidea, known as water scavenger beetles, is a superfamily of beetles. Until recently it included only a single family, the Hydrophilidae (water scavenger beetles), but several of the subfamilies have been removed and raised to family rank.[1] Hydrophiliidae remains by far the largest member of the group, with nearly 3,000 described species. The other families have no more than 400 species.[2] The Histeroidea are closely related and sometimes considered part of a sensu lato Hydrophiloidea.[1] The majority of the clade is aquatic, which is thought to be the ancestral ecology of the group, with some lineages like Sphaeridiinae becoming secondarily terrestrial. Modern representatives of the group first appeared during the Late Jurassic.[3]
Families include:[1]
Hydrophiloidea, known as water scavenger beetles, is a superfamily of beetles. Until recently it included only a single family, the Hydrophilidae (water scavenger beetles), but several of the subfamilies have been removed and raised to family rank. Hydrophiliidae remains by far the largest member of the group, with nearly 3,000 described species. The other families have no more than 400 species. The Histeroidea are closely related and sometimes considered part of a sensu lato Hydrophiloidea. The majority of the clade is aquatic, which is thought to be the ancestral ecology of the group, with some lineages like Sphaeridiinae becoming secondarily terrestrial. Modern representatives of the group first appeared during the Late Jurassic.
Families include:
Epimetopidae Georissidae Helophoridae Hydrochidae Hydrophilidae SpercheidaeLos hidrofiloideos (Hydrophiloidea) son una superfamilia de coleópteros estafiliniformes que incluye cuatro familias. Según Lawrence & Newton,[1] la superfamilia Histeroidea (Sphaeritidae, Synteliidae e Histeridae) debe incluirse aquí, mientras que la familia Hydraenidae debe trasladarse a la superfamilia Staphylinoidea.
Las dos principales familias, en cuanto al número de especies, son los Hydrophilidae, que incluye mayoritariamente coleópteros acuáticos, y los Histeridae con coleópteros terrestres depredadores de larvas de insectos.
Los hidrofiloideos (Hydrophiloidea) son una superfamilia de coleópteros estafiliniformes que incluye cuatro familias. Según Lawrence & Newton, la superfamilia Histeroidea (Sphaeritidae, Synteliidae e Histeridae) debe incluirse aquí, mientras que la familia Hydraenidae debe trasladarse a la superfamilia Staphylinoidea.
Las dos principales familias, en cuanto al número de especies, son los Hydrophilidae, que incluye mayoritariamente coleópteros acuáticos, y los Histeridae con coleópteros terrestres depredadores de larvas de insectos.
Vedensuosijamaiset (Hydrophiloidea) on kovakuoriaisiin (Coleoptera) kuuluva yläheimo.
Yläheimon kuoriaisille tunnusomainen piirre ovat pitkät, tavallisesti jopa tuntosarvia pitemmät leukarihmat eli palpit. Tästä piirteestä johtuu myös toisinaan käytössä ollut kuoriaisryhmän nimitys Palpicornia. Suurin osa ryhmän kovakuoriaisista elää vedessä, mutta on olemassa joitakin hieman poikkeuksellisia muotoja, joita tavataan esimerkiksi lannasta. Erityisesti suuremmat ryhmän lajit ovat muodoltaan virtaviivaisia. Niiden selkäpuoli on vahvasti kupera ja vatsapuoli litteämpi. Ryhmän kuoriaiset ovat kuitenkin verraten kömpelöitä vedessä liikkujia ja huonoja uimareita, eivätkä niiden raajat ole airomaisesti litistyneitä. Niillä onkin tapana ryömiä yleensä vesikasveilla.[1]
Väritykseltään vedensuosijamaiset ovat tavallisesti joko ruskeita tai mustia. Vedessä liikkuessaan niitä ympäröi kuitenkin ilmakupla, joka saa ne näyttämään hopeanhohtoisilta. Ne uusivat hengitysilmansa pinnasta tuntosarviensa avulla. Tiheän nukkakarvaisia tuntosarvia ja keskiruumiin sivuilla olevaa uraa pitkin syntyy ilmakanava, joka välittää hengitysilmaa kuoriaisen hengitysaukkojen ja sitä ympäröivän ilmakuplan välillä. Kuoriainen tunnustelee tuntosarvien asemesta leukarihmoilla.[1]
Melkein kaikki ryhmän kuoriaiset ovat aikuisina kasvinsyöjiä, vaikka niiden toukat ovatkin enimmäkseen petoja. Aikuisilla on erittäin kehittyneet lenninsiivet, joiden avulla ne kykenevät vaihtamaan paikkaa, jos niiden olinpaikalla oleva lätäkkö sattuu kuivumaan.[1]
Suomesta tunnetaan hieman alle sata ryhmän lajia. Yleiset Suomen lajit ovat alle 8 millimetrin pituisia, joista mainittavia esimerkkejä ovat muun muassa uurrevedensuosija (Hydrobius fuscipes), rantakuoriaisten suvun (Laccobius) lajit sekä lampisuosijat (Elophorus), jotka tunnetaan uurteisesta etuselästään. Harvinaisena Etelä-Suomessa esiintyy myös suurvedensuosija (Hydrophilus caraboides), joka on väriltään musta ja noin 14–18 millimetrin mittainen laji. Jättivedensuosija (Hydrous piceus) on suurikokoinen, jopa yli 4 senttimetrin mittainen laji, joka on Suomessa muutamia kertoja tavattu harhailija.[1]
Jotkut tutkijat yhdistävät kaikki ryhmän jäsenet samaan heimoon Hydrophilidae, mutta tavallisesti yläheimo jaetaan ainakin kahteen heimoon, kääpiövedensuosijat (Hydraenidae) ja varsinaiset vedensuosijat (Hydrophilidae). Kääpiövedensuosijat ovat tunnetusti poikkeuksetta pienikokoisia, alle 2,5 millimetrin mittaisia kuoriaisia, jotka eivät yleensä ole niinkään virtaviivaisia. Varsinaisten vedensuosijoiden koko vaihtelee laajasti, 1,2–4 millimetrin mittaisista pikkuvedensuosijoista (Cercyon) yli 4 senttimetrin mittaiseen jättivedensuosijaan (Hydrous piceus).[1]
Vedensuosijamaiset (Hydrophiloidea) on kovakuoriaisiin (Coleoptera) kuuluva yläheimo.
Les Hydrophiloidea sont une super-famille d'insectes coléoptères qui comprend, selon les auteurs[1], six ou neuf familles :
Les Hydrophiloidea sont une super-famille d'insectes coléoptères qui comprend, selon les auteurs, six ou neuf familles :
Epimetopidae Zaitzev, 1908 Georyssidae Laporte, 1840 Helophoridae Leach, 1815 Hydrochidae Thomson, 1859 Hydrophilidae Latreille, 1802 -- nécrophores aquatiques Spercheidae Erichson, 1837Hydrophiloidea sunt superfamilia coleopterorum quae fortasse quattuor familias comprehendit: Sphaeritidae, Synteliidae, Histeridae, Hydraenidae. Secundum autem Lawrence & Newton (1995:779-1006), familia Hydraenidae ad superfamiliam Staphylinoidea recte pertinet.
Maximae numeris specierum familiae hydrophiloideorum sunt Hydrophilidae, quae coleoptera aquatica plerumque comprehendunt, et Histeridae, quae larvis aliorum insectorum vescuntur.
Hydrophiloidea sunt superfamilia coleopterorum quae fortasse quattuor familias comprehendit: Sphaeritidae, Synteliidae, Histeridae, Hydraenidae. Secundum autem Lawrence & Newton (1995:779-1006), familia Hydraenidae ad superfamiliam Staphylinoidea recte pertinet.
Maximae numeris specierum familiae hydrophiloideorum sunt Hydrophilidae, quae coleoptera aquatica plerumque comprehendunt, et Histeridae, quae larvis aliorum insectorum vescuntur.
Kūdravabaliniai (lot. Hydrophiloidea) – vabalų antšeimis.
De Hydrophiloidea zijn een superfamilie van kevers uit de infraorde Staphyliniformia.
Volwassen Hydrophiloidea verschillen sterk in lichaamsvorm. Het enige vrijwel nooit ontbrekende kenmerk is dat de laatste 3 (zelden 5) segmenten van de antennen een duidelijk, knotsvormige verdikking vormen, waarbij het segment daarvoor meestal een soort kom vormt. De groep wordt gemakkelijker gekenschetst door de larven, die meestal niet gesclerotiseerde abdomina hebben met een gearticuleerde urogomphus; ze zijn prognaat, met falcate mandibels, zonder een molaire regio en hun labrum met clypeus is niet afzonderlijk onderscheidbaar van de kopcapsule, waardoor een soort getande 'neus' ontstaat.
De superfamilie is als volgt onderverdeeld:[2]
De Hydrophiloidea zijn een superfamilie van kevers uit de infraorde Staphyliniformia.
Volwassen Hydrophiloidea verschillen sterk in lichaamsvorm. Het enige vrijwel nooit ontbrekende kenmerk is dat de laatste 3 (zelden 5) segmenten van de antennen een duidelijk, knotsvormige verdikking vormen, waarbij het segment daarvoor meestal een soort kom vormt. De groep wordt gemakkelijker gekenschetst door de larven, die meestal niet gesclerotiseerde abdomina hebben met een gearticuleerde urogomphus; ze zijn prognaat, met falcate mandibels, zonder een molaire regio en hun labrum met clypeus is niet afzonderlijk onderscheidbaar van de kopcapsule, waardoor een soort getande 'neus' ontstaat.
Kałużnicokształtne[2] (Hydrophiloidea) – nadrodzina chrząszczy z podrzędu wielożernych (Polyphaga) i infrarzędu Staphyliniformia.
W jednym z ujęć kałużnicokształtne obejmują 6 rodzin[1]:
Wielu badaczy włącza do kałużnicowkształtnych także rodziny łączone w takson gnilikokształtnych (Histeroidea), a rodziny wymienione wyżej obniża do rangi podrodzin kałużnicowatych[3][4]:
Kałużnicokształtne (Hydrophiloidea) – nadrodzina chrząszczy z podrzędu wielożernych (Polyphaga) i infrarzędu Staphyliniformia.
Siêu họ Cà niễng râu ngắn (danh pháp khoa học: Hydrophiloidea) là một siêu họ trong bộ Cánh cứng (Coleoptera). Cho tới gần đây nó chỉ bao gồm 1 họ, gọi là họ Cà niễng râu ngắn (Hydrophilidae), nhưng một vài phân họ đã được tách ra để tạo thành các họ riêng biệt.
Siêu họ Cà niễng râu ngắn (danh pháp khoa học: Hydrophiloidea) là một siêu họ trong bộ Cánh cứng (Coleoptera). Cho tới gần đây nó chỉ bao gồm 1 họ, gọi là họ Cà niễng râu ngắn (Hydrophilidae), nhưng một vài phân họ đã được tách ra để tạo thành các họ riêng biệt.
Hydrophiloidea Latreille, 1802
Семейства:Гидрофилоидные (Hydrophiloidea Latreille, 1802) — надсемейство жуков из серии семейств Стафилиниформные (Staphyliniformia).
5 семейств. Иногда подсемейство Epimetopinae Zaitzev, 1908 (из Hydrophilidae) повышают до статуса самостоятельного семейства Epimetopidae. На территории России надсемейство Гидрофилоидные представлено следующими семействами:
Гидрофилоидные (Hydrophiloidea Latreille, 1802) — надсемейство жуков из серии семейств Стафилиниформные (Staphyliniformia).
물땡땡이상과(Hydrophiloidea)는 반날개하목에 속하는 딱정벌레 상과의 하나이다. 최근까지 한 개의 과, 물땡땡이과만을 포함하고 있었으나 아과의 일부가 과 분류로 승급하거나 몇몇 과가 다른 과에서 옮겨왔다.