الأسماء في صفحات التنقل
Simpanssi (Pan troglodytes) on Keski-Afrikassa esiintyvä ihmisapinoihin kuuluva laji. Se kuuluu simpanssien sukuun, johon kuuluva toinen laji on bonobo eli kääpiösimpanssi. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat hyvin samanlaiset. Simpansseja arvioidaan elävän luonnossa 150 000 – 250 000 yksilöä.[2] Ravinnokseen simpanssi käyttää enimmäkseen hedelmiä, mutta se myös metsästää esimerkiksi pienempiä apinoita.[3]
Simpanssit käyttävät taitavasti työkaluja, osaavat tunnistaa esineitä kuvista ja pystyvät oppimaan jopa viittomakieltä. Simpanssit myös läpäisevät peilitestin nopeasti eli tiedostavat itse olevansa peilikuvassa. Simpansseja ja kääpiösimpansseja pidetään usein älykkäimpinä eläinlajeina ihmisten jälkeen.[4][5][6]
Simpanssit painavat 30–60 kilogrammaa, ja urokset ovat 160 senttimetriä pitkiä ja naarat 130 senttimetriä. Simpanssien ravinto koostuu pääosin hedelmistä, lehdistä, pähkinöistä ja siemenistä. Lisäksi ne täydentävät ruokavaliotaan hyönteisillä sekä toisinaan pikkuapinoiden, antilooppien ja villisikojen lihalla. 5–10 prosenttia simpanssin ravinnosta koostuu lihasta, linnunmunista ja hyönteisistä.
2010-luvulla Ugandassa havaittiin simpanssien metsästäneen häntäapinoita eräällä alueella niin paljon, että häntäapinoiden populaatio oli pienentynyt lähes 90 prosenttia. Kun saaliiden määrä väheni, simpanssit alkoivat metsästää enemmän muita lajeja.[3]
Simpanssit asuvat luonnossa Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa metsissä sekä savanneilla. Aiemmin simpansseja tavattiin koko tällä alueella, mutta nykyään elinalue on kutistunut selvästi pienemmäksi.
Täysikasvuinen urossimpanssi pystyy nostamaan suunnilleen saman taakan kuin täysikasvuinen mies; koska simpanssi on pienikokoisempi, on se kokoon suhteutettuna käsivoimiltaan ihmistä selvästi voimakkaampi.[7] Simpanssin voimakkuudesta on tehty paljon tutkimuksia, ja niiden on väitetty olevan paljon ihmistä voimakkaampia. Niiden lihakset ovat kuitenkin ehkä vain noin 1,5 kertaa voimakkaampia kuin ihmisen.[8][9]
Simpanssien kehoa peittää tumma karva. Karvaa ei kuitenkaan ole kasvoissa, sormissa, varpaissa, kämmenissä eikä jalkapohjissa. Sekä peukalot että isovarpaat ovat simpansseilla asettuneet vastoin muita sormia ja varpaita, mikä mahdollistaa vankan puristusotteen. Raskaus kestää simpansseilla kahdeksan kuukautta. Poikaset vieroitetaan emostaan kolmen vuoden iässä, mutta ne säilyttävät läheisen suhteen äitiinsä vielä useita vuosia. Murrosikä saavutetaan 8–10 vuoden iässä. Vankeudessa elinikä on noin viisikymmentä vuotta.
Simpanssit elävät yhteisöissä, joissa on yleensä 20–150 jäsentä, mutta suurimman osan ajasta ne kulkevat pienissä muutaman hengen ryhmissä. Simpanssit elävät suunnilleen yhtä suuren osan elämästään puussa ja maassa. Simpanssien tyypillinen eteneminen tapahtuu nelin kontin, käyttämällä jalkapohjia kävelyyn ja rystysiä levossa. Simpanssit voivat kuitenkin myös kävellä pystysuorassa lyhyitä matkoja. Simpansseja pidetään rystyskävelijöinä gorillojen tapaan. Sen sijaan orangit ja kääpiösimpanssit kävelevät kämmeniensä ulkopinnan tukemana.
Simpanssiyhteisöt muodostuvat pienemmistä osaryhmistä. Ryhmät yhteisöjen sisällä vaihtelevat paljon jäsentensä sukupuolen ja iän puolesta. Yhteisöt ovat hyvin väljiä ja vaihtuvia, ja niiden osaryhmät ja yksilöt voivat erota yhteisöstä ja liittyä niihin myöhemmin uudestaan. Yksilöllä on paljon liikkumavaraa yhteisön sisällä ja yhteisöt eivät ole tiukasti suljettuja kokonaisuuksia, vaan samoja simpanssiryhmiä voi kuulua useampiin yhteisöihin. Urosten kesken vallitsee usein valtahierarkia. Vakinaisia ”aviopareja” ei yleensä muodosteta, vaan simpanssien parittelukumppanit voivat vaihtua usein. Parittelukumppanit saattavat lähteä vaeltamaan yhdessä jättäen yhteisönsä tilapäisesti.
Ruokaa etsitään usein pienissä ryhmissä tai yksin. Simpanssien yhteiskunnassa keskeisessä asemassa ovat urokset, jotka kiertelevät ympäriinsä suojellen ryhmänsä jäseniä ja etsien ruokaa. Metsästystä varten saatetaan muodostaa pelkistä uroksista koostuvia ryhmiä. Jotkut tutkijat, kuten simpanssitutkimuksen pioneereihin kuuluva Jane Goodall, ovat kirjoittaneet eri simpanssiyhteisöjen välisistä "sodista", joissa taistellaan ja tulee kuolonuhreja.
Länsi-Afrikan simpanssit ovat ihmisen lisäksi ainoa eläin, jonka on havaittu rutiininomaisesti tekevän ja käyttävän erikoistuneita työkaluja metsästykseen. Senegalissa asuvien simpanssien on esimerkiksi nähty katkaisevan keihäitä puunoksista ja teroittavan niitä hampaillaan. Keihäillä on metsästetty galagoja (puoliapinoita), ja tarkoitukseen muokatuilla kepeillä oravia. Vanhimmat löydetyt todisteet simpanssien käyttämistä kivityökaluista ajoittuvat 4 300 vuoden päähän.
Simpansseilla on urosten johtama lauma, jossa ylintä valtaa käyttää aggressiivinen alfauros. Simpanssiurokset tappelevat hierarkkisen lauman johtajuudesta ja alfauros on jatkuvien hyökkäysten kohteena säilyttääkseen aseman lauman johtajana. Muut simpanssiurokset voivat syrjäyttää alfauroksen tappamalla ja joissain tapauksissa syövät sen.[10] Simpanssi on luonnollisesti väkivaltainen tappaja ja harjoittaa jengiväkivaltaa ja koordinoituja hyökkäyksiä.[11]
Simpanssit tappavat ihmisiä Kongossa[12]. Jotkut ihmiset pitävät simpanssinpoikasia lemmikkeinä, mutta ne kasvavat nopeasti ja niin vaarallisiksi että lemmikistä on luovuttava. Jo viisivuotiaana simpanssi on vahvempi kuin ihminen. Lukuisat ihmiset ovat saaneet vakavia vammoja lemmikkisimpanssin hyökkäyksestä siksi että lemmikistä luopumista lykätään. Lemmikkisimpanssi kasvaa aina aggressiiviseksi villieläimeksi: siitä tulee tuhoisa, se vastustaa kurinpitoa ja puree naamaan.[13]
Eläintarhassa simpanssit heittelevät yleisöön ulosteitaan ja kiviä.[14][15]
Tutkimusten mukaan simpanssit pystyvät oppimaan parista sadasta viittomasta koostuvan viittomakielen, muodostamaan uusia lauseita ja opettamaan viittomakieltä jälkeläisilleen. Nämä tutkimustulokset ovat herättäneet kiistoja, eivätkä kaikki ole pitäneet simpanssien viittomakieltä ihmisten kielen kaltaisena. Simpanssien kielentutkimuksen tärkeä pioneerihenkilö on ollut esimerkiksi Washoe-nimisen simpanssin parissa työskennellyt Roger Fouts.
Afrikassa simpanssien määrä on huvennut rajusti ihmisten toimien takia. Simpansseja varten on perustettu suojeltuja alueita, joissa ne voivat rauhassa asua. Simpansseja käytetään laajalti koe-eläiminä sekä jonkin verran sirkus- ja viihdeteollisuudessa. Käyttö koe-eläiminä liittyy geneettiseen läheisyyteen ihmisten kanssa. Jotkut tutkijat ovat vastustaneet simpanssien käyttöä koe-eläiminä sekä viihteessä vedoten niiden hyvinvointiin. He ovat perustaneet muutamia asuinpaikkoja ihmisten pariin joutuneille ja sittemmin hylätyille simpansseille.
Ihmisten yhteiskunnassa pitkään eläneen simpanssin onnistunut luontoon palauttaminen on lähes mahdotonta, koska niiden pitäisi oppia niin paljon uutta sekä omaksua uusi asenne elämiseen. Simpansseja on joskus pidetty lemmikkeinä, mutta tavallisessa ihmiskodissa ne eivät voi vilkkautensa ja voimakkuutensa vuoksi asua.Alalajit Eri puolilla Afrikkaa simpanssi on jakautunut alalajeiksi:[16] Guineansimpanssi (Pan troglodytes verus) on kriittisen uhanalainen. Ihmisten nopea lisääntyminen ja elinalueiden kaventuminen ovat syynä tähän, lisäksi alueella 2002 käyty sisällissota on verottanut kantaa merkittävästi. Vuonna 1960 simpansseja oli Norsunluurannikolla 100 000 ja vuonna 1980 koko maan kattavassa laskennassa 10 000. Puolet lajin lukumäärästä on Norsunluurannikon alueella. Nykyisin niitä on jäljellä enää 500 ja lisäksi yksi toimiva simpanssiyhteisö Tain kansallispuistossa.[17] Ihmisen ja simpanssin kromosomit muistuttavat melkoisesti toisiaan. Kun vuonna 2005 julkistettiin tuhansien geenien vertailu ihmisen ja simpanssin välillä, genomit todettiin 96-prosenttisesti samanlaisiksi[18]. Vaikka erot olivat suurempia kuin tähän mennessä arveltiin, samanlaisuus genomeissa on silmiinpistävä. Uudet geenit syntyvät useimmin vanhojen geenien monistuessa ja muuntuessa. Ei-monistuneet ihmisen ja simpanssin geenien osat ovat melkein 99 prosenttisesti samoja. Monistuneistakin geeneistä noin 36 prosenttia on samoja.[19]
Uhanalaisuus
Geenien samankaltaisuus ihmiseen verrattuna
Tunnettuja simpansseja
Lähteet
Aiheesta muualla
Simpanssi (Pan troglodytes) on Keski-Afrikassa esiintyvä ihmisapinoihin kuuluva laji. Se kuuluu simpanssien sukuun, johon kuuluva toinen laji on bonobo eli kääpiösimpanssi. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat hyvin samanlaiset. Simpansseja arvioidaan elävän luonnossa 150 000 – 250 000 yksilöä. Ravinnokseen simpanssi käyttää enimmäkseen hedelmiä, mutta se myös metsästää esimerkiksi pienempiä apinoita.
Simpanssit käyttävät taitavasti työkaluja, osaavat tunnistaa esineitä kuvista ja pystyvät oppimaan jopa viittomakieltä. Simpanssit myös läpäisevät peilitestin nopeasti eli tiedostavat itse olevansa peilikuvassa. Simpansseja ja kääpiösimpansseja pidetään usein älykkäimpinä eläinlajeina ihmisten jälkeen.
