Sykeröhärkki (Cerastium glomeratum) on valkokukkainen, kohokkikasveihin kuuluva kasvi.
Yksivuotinen tai joskus ylitalvinen, kellanvihreä sykeröhärkki kasvaa 10–20 cm korkeaksi. Pysty varsi on ala- ja keskiosasta siirottavasti tai loivan alavistosti pehmeä- ja pitkäkarvainen, ylempänä varsi on nystykarvainen. Kukattomat tyviversot puuttuvat. Lehdet ovat soikeita tai pyöreän soikeita sekä pitkäkarvaisia. Kukinto on kaksihaarainen, tiheä viuhko. Kukinnon tukilehdet ovat kokonaan vihreitä, kukkaperät ovat kukkia lyhyempiä. Kukkia 5–50 kappaletta. Sekä verhiö että teriö ovat viisilehtisiä. Matalasti kaksihalkoiset terälehdet ovat tyvestä ripsisiä, verholehdet ovat kärkeen asti pitkäkarvaisia. Teriö on jokseenkin verhiön pituinen, mutta toisinaan se on vajaa tai puuttuu kokonaan. Heteet ovat kaljuja. Suomessa sykeröhärkki kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on pitkähkö, kymmenliuskaisesti aukeava kota.[1][2]
Sykeröhärkki muistuttaa suuresti nurmihärkkiä (C. fontanum).[3]
Sykeröhärkkiä tavataan Euroopassa Pyreneiden niemimaalta ja Britteinsaarilta Ukrainaan, Etelä-Venäjälle, Kaukasukselle ja Fennoskandiaan saakka. Lajia kasvaa myös Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Turkissa ja Iranissa, sekä edelleen laajalla alueella Keski-Aasiasta Kaukoitään. Ihmisen mukana sykeröhärkki on levinnyt myös Pohjois-Amerikan eteläosiin.[4] Suomessa sykeröhärkki on tulokaslaji, jota on tavattu eripuolella maata aina Pohjois-Lappia myöten.[5][6]
Sykeröhärkki viihtyy joutomailla, nurmikoilla ja puutarhoissa, sekä myös satama- ja lastauspaikoilla.[5] Laji on levinnyt uusille alueille tuontikukkien ja nurmensiemenen mukana.[3]
Sykeröhärkki (Cerastium glomeratum) on valkokukkainen, kohokkikasveihin kuuluva kasvi.
