Sammalsaniaiskasvit (Hymenophyllaceae) on saniaisheimo, joka muodostaa Hymenophyllales-lahkon. Heimoon kuuluu 7(–10) sukua ja noin 600 trooppisilla ja lauhkeilla alueilla kasvavaa lajia. Sammalsaniaiskasvit ovat usein pieniä, lehtien koko vaihtelee 0,5:stä 60 senttimetriin, ja kasvavat epifyytteinä. Cardiomanes-sukua lukuun ottamatta kasvien lehtilavat ovat vain yhden solukerroksen paksuisia.[1]
Pohjoismaissa tavataan yksi heimon laji, pienikokoinen lehväsammalta muistuttava sammalsaniainen eli varjosammalsaniainen (Hymenophyllum wilsonii), joka kasvaa Norjan länsirannikolla, Islannissa ja Färsaarilla. Brittein saarilla on kaksi muutakin lajia.[2][3]
Sammalsaniaiskasvit (Hymenophyllaceae) on saniaisheimo, joka muodostaa Hymenophyllales-lahkon. Heimoon kuuluu 7(–10) sukua ja noin 600 trooppisilla ja lauhkeilla alueilla kasvavaa lajia. Sammalsaniaiskasvit ovat usein pieniä, lehtien koko vaihtelee 0,5:stä 60 senttimetriin, ja kasvavat epifyytteinä. Cardiomanes-sukua lukuun ottamatta kasvien lehtilavat ovat vain yhden solukerroksen paksuisia.
Pohjoismaissa tavataan yksi heimon laji, pienikokoinen lehväsammalta muistuttava sammalsaniainen eli varjosammalsaniainen (Hymenophyllum wilsonii), joka kasvaa Norjan länsirannikolla, Islannissa ja Färsaarilla. Brittein saarilla on kaksi muutakin lajia.
