Vuorisara (Carex montana) on patjamaisia kasvustoja muodostava, Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomesta laji on löydetty viimeksi 1800-luvulla.
Vuorisara on mätästävä, lyhytrönsyinen ja kasvaa 5–30 cm korkeaksi. Sen varret ovat usein alaskaartuvia ja varsien tyvitupet tavallisesti viininpunaisia, myöhemmin säikeiksi hajoavia. Harmahtavanvihreät lehdet ovat 2 mm leveitä ja varren pituisia. Kuolleet lehdet säilyvät pitkään vaaleaksi kulottuneina. Alimman tähkän tukilehti on kalvomainen ja tupeton. Hedetähkä on tavallisesti perätön. Emitähkiä on 1–3 kappaletta ja ne ovat soikeita, 6–15 mm pitkiä ja lähekkäin. Tähkäsuomut ovat tylpähköjä, tumman punaruskeita, vain kapealti kalvolaitaisia ja kärkiosaltaan risalaitaisia. Pullakot ovat vihertävänruskeita, kapean päärynänmuotoisia, suonettomia ja tiheään lyhytkarvaisia, Pullakoiden suuodat ovat lyhyitä. Vuorisara kukkii kesäkuussa.[1]
Vuorisara muistuttaa läheisesti kanervisaraa (C. ericetorum) ja virnasaraa (C. pilulifera).[1][2]
Vuorisaraa tavataan Pyreneiltä itään läpi Keski- ja Itä-Euroopan Keski-Venäjälle saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Italiaan ja Balkanin niemimaalle, pohjoisessa Britteinsaarille, Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Baltiaan. Lisäksi Tyynenmeren rannikolla Mantsuriassa kasvaa lajin toista muotoa C. montana var. manshuriensis.[3] Suomessa vuorisaran tiedetään kasvaneen 1850-luvulla Ahvenanmaalla ainakin Hammarlandissa.[2] Epävarmoja havaintoja on myös Turusta, viimeisin vuodelta 1883.[1]
Vuorisara kasvaa kuivilla rinneniityiilä, metsänreunoissa ja valoisissa lehtometsissä.[1][2]
Vuorisara (Carex montana) on patjamaisia kasvustoja muodostava, Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomesta laji on löydetty viimeksi 1800-luvulla.
