Rentoapila (Trifolium campestre, syn. T. procumbens, Chrysaspis campestris) on yksivuotinen apiloihin kuuluva kasvilaji.
Rentoalpila kasvattaa 5–25 cm korkean karvaisen varren, joka on rento tai koheneva. Lehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät ovat 0,8–1,2 cm pitkiä, vastapuikeita ja vain keskilehdykkä on ruodillinen. Puikeat korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuisia, 2–3 mm pitkiä ja lehtiruotia lyhyempiä. Kukinto on lähes pallomainen ja 20–30-kukkainen. Kukintoperä on tavallisesti tukilehteä selvästi pitempi. Kukan verhiö on kalju, teriö on tyveltä yhdislehtinen, väriltään aluksi vaaleankeltainen ja lopulta kellanruskea. Kukan purje on pitkittäispoimuinen. Rentoapila kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät verhiön sisään jäävässä palossa.[1][2]
Muista Suomessa tavattavista apilalajeista rentoapila muistuttaa eniten pikkuapilaa (T. dubium) ja kelta-apilaa (T. aureum).[3]
Rentoapila on levinnyt koko Eurooppaan Länsi-Venäjälle saakka lukuun ottamatta Islantia ja Fennoskandian pohjoisosia. Lisäksi sitä tavataan Pohjois-Afrikassa Marokosta Libyaan, Lähi-idässä, Turkissa, Kaukasuksen alueella ja paikoin Keski-Aasiassa. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan, erityisesti mantereen itäosiin.[3] Suomessa rentoapilaa on tavattu satunnaisesti Oulun korkeudelle saakka. Eteläisimmässä Suomessa laji on vakiintunut, muualla maassa satunnainen tulokas.[4]
Rentoapilaa tavataan Suomessa lähinnä kylvönurmikoilla, pelloilla ja tienvarsilla.[1] Aikaisemmin lajia tavattiin lähinnä satamissa, jonne lajia tuli laivojen painolastimaiden mukana.[5]
Rentoapila (Trifolium campestre, syn. T. procumbens, Chrysaspis campestris) on yksivuotinen apiloihin kuuluva kasvilaji.
