dcsimg

Pensaskoira ( Fince )

wikipedia FI tarafından sağlandı

Pensaskoira (Speothos venaticus) on Etelä-Amerikassa elävä koiraeläin. Laji on yksi alkeellisimmista tunnetuista koiraeläimistä.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin suokoira[2]. Kyseinen nimi on kuitenkin perinteisesti tarkoittanut hypoteettista, kivikaudella eläneeksi oletettua alkukantaista kesykoiraa Canis palustris eli Canis familiaris palustris.[3][4]

Koko ja ulkonäkö

Pensaskoirilla on vanttera ja matala ruumis, lyhyet jalat, lyhyt kuono ja pienet pyöreät korvat. Pituutta niillä on noin 65 cm, hännän pituus on noin 15 cm. Pensaskoiran säkäkorkeus on 26 cm ja paino 5–7 kg. Yläleuassa on kummallakin puolella vain yksi poskihammas, eli hampaita on 38: määrä on kaikista koiraeläimistä pienin. Turkki on ruskea, selästä ja kupeilta punertava. Kuono, huulet, takaraajat ja vatsa ovat tummat. Päässä ja kurkunseudulla pensaskoiralla näkyy vaaleankellertävää väriä. Hännän harvahko karvoitus on musta. Lajilla on myös ihoa varpaitten välissä tehden siitä hyvän uimarin.

Levinneisyys ja elinympäristö

Pensaskoiran levinneisyys ulottuu Panamasta Argentiinaan. Aluetta ovat Andien itäpuoliset alueet, Ecuador, Panama, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Brasilia, Bolivia, Suriname, Ranskan Guayana, Paraguay ja Argentiina. Pensaskoira elää niin harvapuustoisissa metsissä ja puusavanneilla kuin sademetsissäkin. Se viihtyy myös vesistöjen äärellä.

Elintavat

Pensaskoirien elintapoja tunnetaan huonosti, ja monet tiedot on saatu vankeudessa elävistä yksilöistä. Laji liikkuu pääasiassa yöllä. Päivällä se lepää usein metsän reunalla, aukiolla tai jokivarrella. Pensaskoirat voivat vallata vyötiäisten pesiä. Pensaskoirat elävät perheryhminä, joissa ei ole selkeää arvojärjestystä. Elinpiiri on tarkkaan rajattu, ja ne merkitsevät reviirinsä virtsalla. Naaraat tekevät merkinnän pystyasennossa, etukäpälillään puuhun nojaten, urokset nostamalla jalkaansa. Pensaskoirat syövät jyrsijöitä, pieniä selkärangattomia, kaloja, liskoja ja kilpikonnia. Ne voivat myös laumana saalistaa esimerkiksi pakoja. Pensaskoirat tulevat kiimaan ainakin vankeudessa kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Naaraat synnyttävät yleensä syksyllä. Pentuja pensaskoira saa 4–8. Lajin elinikä on enintään 10 vuotta.

Uhat

Pensaskoira on vaarantunut elinalueiden tuhoutumisen takia mutta on vielä yleinen, ja se elää monilla suojelualueilla. Se kuuluu CITES–sopimuksen liitteeseen 1.

Lähteet

  • Koivisto, I., & Sarvala, M.: ”Koiraeläimet”, Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 113-114. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.

Viitteet

  1. DeMatteo, K., Michalski , F. & Leite-Pitman, M.R.P.: Speothos venaticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.7.2014. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 9.2.2011.
  3. Seiskarinkoirakerho: Koirien varhaishistoria Luettu 9.2.2011
  4. Suomen Beauceron Ry Luettu 9.2.2011
lisans
cc-by-sa-3.0
telif hakkı
Wikipedian tekijät ja toimittajat
orijinal
kaynağı ziyaret et
ortak site
wikipedia FI

Pensaskoira: Brief Summary ( Fince )

wikipedia FI tarafından sağlandı

Pensaskoira (Speothos venaticus) on Etelä-Amerikassa elävä koiraeläin. Laji on yksi alkeellisimmista tunnetuista koiraeläimistä.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin suokoira. Kyseinen nimi on kuitenkin perinteisesti tarkoittanut hypoteettista, kivikaudella eläneeksi oletettua alkukantaista kesykoiraa Canis palustris eli Canis familiaris palustris.

lisans
cc-by-sa-3.0
telif hakkı
Wikipedian tekijät ja toimittajat
orijinal
kaynağı ziyaret et
ortak site
wikipedia FI