nomes no trilho de navegação
Uraniidae on mittarimaisten perhosten yläheimoon kuuluva perhosheimo. Lajeja tunnetaan yhdeksässäkymmenessä suvussa yhteensä noin 700. Europassa esiintyy vain yksi laji, Eversmannia exornata.
Uraniidae-heimon perhosten levinneisyys kattaa maapallon trooppiset alueet. Ne ovat leveäsiipisiä ja kapearuumiisia perhosia, joiden koko vaihtelee pienestä erittäin suureen. Siipisuonitus on heimolle ominainen ja takasiiven takareuna on monilla lajeilla teräväkulmainen tai liuskoittunut. Pistesilmät ovat pienet tai puuttuvat, mutta pään chaetosemat ovat hyvin kehittyneet. Useimmista muista mittarimaisista perhosista poiketen lajit suvuissa Alcides, Chrysiridia ja Urania ovat päiväaktiiviisia, minkä vuoksi niitä voi erehtyä pitämään varsinaisina päiväperhosina. Yöaktiiviset lajit lentävät valolle. Lepäävät perhoset pitävät siipiään levällään, ja erityisesti etu- ja takasiipien väli on tällöin suuri.[1] Heimon perhoset ovat usein värikkäitä, metallinkiiltoisia ja suurikokoisia, minkä vuoksi ne ovat myös suosittuja keräilykohteita. Värikkyyden varsinainen tarkoitus on varoittaa lajien myrkyllisyydestä. Eri sukupuolten välillä on merkittävä ero tympanaalielinten rakenteessa ja sijainnissa.[2]
Toukat elävät vapaasti ravintokasvilla ja koteloituvat maahan, karikkeen joukkoon.
Tunnettuja lajeja ovat mm. Alcides metaurus, Chrysiridia rhipheus, Lyssa zampa, Urania fulgens sekä sukupuuttoon hävinnyt Urania sloanus.
Uraniidae on mittarimaisten perhosten yläheimoon kuuluva perhosheimo. Lajeja tunnetaan yhdeksässäkymmenessä suvussa yhteensä noin 700. Europassa esiintyy vain yksi laji, Eversmannia exornata.
Uraniidae-heimon perhosten levinneisyys kattaa maapallon trooppiset alueet. Ne ovat leveäsiipisiä ja kapearuumiisia perhosia, joiden koko vaihtelee pienestä erittäin suureen. Siipisuonitus on heimolle ominainen ja takasiiven takareuna on monilla lajeilla teräväkulmainen tai liuskoittunut. Pistesilmät ovat pienet tai puuttuvat, mutta pään chaetosemat ovat hyvin kehittyneet. Useimmista muista mittarimaisista perhosista poiketen lajit suvuissa Alcides, Chrysiridia ja Urania ovat päiväaktiiviisia, minkä vuoksi niitä voi erehtyä pitämään varsinaisina päiväperhosina. Yöaktiiviset lajit lentävät valolle. Lepäävät perhoset pitävät siipiään levällään, ja erityisesti etu- ja takasiipien väli on tällöin suuri. Heimon perhoset ovat usein värikkäitä, metallinkiiltoisia ja suurikokoisia, minkä vuoksi ne ovat myös suosittuja keräilykohteita. Värikkyyden varsinainen tarkoitus on varoittaa lajien myrkyllisyydestä. Eri sukupuolten välillä on merkittävä ero tympanaalielinten rakenteessa ja sijainnissa.
Toukat elävät vapaasti ravintokasvilla ja koteloituvat maahan, karikkeen joukkoon.
Tunnettuja lajeja ovat mm. Alcides metaurus, Chrysiridia rhipheus, Lyssa zampa, Urania fulgens sekä sukupuuttoon hävinnyt Urania sloanus.
