Comments
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Dicranum viride has been reported from Alaska by I. A. Worley and Z. Iwatsuki (1970) and from Kentucky by J. A. Snider et al. (1988). It is a not uncommon species of the eastern United States and southeastern Canada. It rarely produces sporophytes and is distinctive because of the fragile, deciduous leaf tips, which probably serve as a means of asexual reproduction. It has on occasion been confused with 22. D. fulvum, which has nearly the same distribution, and rarely with 21. D. fragilifolium where their ranges overlap in the Great Lakes region. For distinctions see the discussions under those species.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Description
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Plants small, up to 2 cm high, dull, dark green or brownish green, in compact tufts. Stems erect or ascending, simple or branched, densely tomentose below. Leaves rigid and fragile, tips often deciduous, flexuose or slightly falcate-secund, not crispate when dry, erect-spreading when moist, narrowly lanceolate, up to 6 mm × 0.5 mm, gradually narrowed to a linear, channeled, filiform acumen, coarsely papillose at the tips; margins plane, serrulate only at the apex because of papillose cells; costa stout, rather broad, occupying ca. 1/3 the leaf base width, excurrent, ending in a long, serrulate hairpoint, smooth at back above; upper cells subquadrate to short-rectangular, thick-walled, slightly porose, obscurely bistratose; basal cells elongate, rectangular, thick-walled, not clearly porose; alar cells quadrate, inflated, unistratose, thick-walled, brownish at the margins, becoming hyaline close to the costa. Dioicous. Male plants normal. Perichaetial leaves convolute-sheathing at base, gradually narrowed to a long, setaceous subula. Setae single, straight, slender, up to 10 mm long, pale yellowish; capsules cylindric, erect, symmetric, 3–4 mm × 0.5 mm, yellowish brown, slightly furrowed when dry; opercula erect, conic-rostrate; annuli none; peristome teeth lanceolate, inserted below the mouth, ca. 0.2 mm long, divided to the middle, or lower, papillose above, coarsely and vertically striolate below. Spores 20–25 µm in diameter, minutely papillose.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Description
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Plants in loose to dense tufts, yellowish to dark green, glossy to dull. Stems 1.5-4.5 cm, sparsely tomentose with whitish to reddish brown rhizoids. Leaves erect-spreading or somewhat falcate-secund, rigid, erect below and flexuose above when dry, smooth, (3-)4-6(-7) × 0.5-0.8 mm, most of the leaf tips broken off, concave below to canaliculate above, from a lanceolate base to a long-acuminate, acute apex (when present); margins entire, sometimes slightly denticulate at apex; laminae 1-stratose or with some 2-stratose regions in patches between margin and costa; costa excurrent, 1/5-1/4 the width of the leaves at base, smooth or slightly rough on abaxial surface in distal half, abaxial ridges absent, with a row of guide cells, two weakly developed stereid bands above and below, not extending above the leaf middle, adaxial and abaxial epidermal layers of cells not differentiated or with a few cells enlarged in both layers; cell walls between lamina cells not or weakly bulging; leaf cells usually smooth; alar cells 1-stratose or with a few 2-stratose regions, well-differentiated, often extending to costa; proximal laminal cells rectangular to short-rectangular, not pitted or with few pits, (11-)33-42(-51) × (7-)9-10(-13) µm; median laminal cells regularly quadrate, not pitted, (9-)15-22(-26) × (5-)7-8(-11) µm; distal laminal cells small, quadrate, not pitted. Sexual condition dioicous; male plants as large as females; interior perichaetial leaves abruptly long-acuminate, convolute-sheathing. Seta 1-1.6 cm, solitary, yellow to reddish brown. Capsule 1.5-2.5 mm, straight, erect, smooth, slightly furrowed when dry, brown to reddish brown; operculum 1-1.5 mm. Spores 9-22 µm.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Distribution
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Distribution: China, Korea, Japan, and North America.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Habitat
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Habitat: on bases of trees, rarely on rocks.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Synonym
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Campylopus viridis Sullivant & Lesquereux in W. S. Sullivant, Musc. Hepat. U.S., 103. 1856; Dicranum fulvum subsp. viride (Sullivant & Lesquereux) Lindberg; D. fulvum var. viride (Sullivant & Lesquereux) Frye
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Synonym
(
Inglês
)
fornecido por eFloras
Dicranum fulvum ssp. viride (Sull. & Lesq.) Lindb. in Hartm., Handb. Skand. Fl. (ed. 9) 2: 68. 1864. Dicranum fulvum var. viride (Sull. & Lesq.) Grout, Moss Fl. N. Amer. 1: 80. 1937.
- licença
- cc-by-nc-sa-3.0
- direitos autorais
- Missouri Botanical Garden, 4344 Shaw Boulevard, St. Louis, MO, 63110 USA
Dicranum viride
(
Alemão
)
fornecido por wikipedia DE
Dicranum viride (Grünes Gabelzahnmoos oder Grünes Besenmoos) ist eine Laubmoos-Art aus der Familie Dicranaceae.
Merkmale
Dicranum viride bildet meist kleine, dichte, grüne bis dunkelgrüne, unten rostfarben rhizoidfilzige, bis um 4 Zentimeter hohe Rasen oder Polster. Die aus lanzettlichem Grund in eine lange rinnig-pfriemenförmige Spitze ausgezogenen, ganzrandigen Blätter mit kräftiger austretender Rippe sind feucht steif aufrecht bis etwas einseitswendig, trocken verbogen bis schwach gekräuselt; sie sind sehr leicht brüchig, die Blattspitzen darum meist abgebrochen. Die Laminazellen sind fast durchgehend quadratisch bis kurz rechteckig, ausgenommen nur einige Reihen rechteckiger Zellen am Blattgrund sowie die deutlich abgesetzten Blattflügelzellen. Sporenkapseln sind recht selten, die Vermehrung erfolgt gewöhnlich vegetativ durch die abgebrochenen Blattspitzen.
Verbreitung und Standortansprüche
Das Moos mit subkontinental-montaner Verbreitung kommt in Europa, Südwest-, Nordost- und Ostasien sowie in Nordamerika vor. Die europäischen Vorkommen befinden sich schwerpunktmäßig in Mitteleuropa. In Deutschland ist es besonders in Baden-Württemberg zum Teil recht verbreitet, im Norden fehlt es fast gänzlich.
Es wächst in grund- und luftfeuchten Wäldern epiphytisch auf Borke von Laubbäumen vor allem im bodennahen Bereich und auf morschem Holz, weniger häufig auf Humus oder Silikatgestein. Es ist dabei auf alte Laubbäume als Substrat angewiesen, und benötigt eine lange Habitatkontinuität. Es kommt also in Wäldern vor, die eine lange Vergangenheit ohne Entwaldung haben. Da es selten Sporen bildet, kann es sich nur vegetativ vermehren und kaum neue Standorte besiedeln. Deshalb handelt es sich um ein Urwaldrelikt.[1]
Schutz
Dicranum viride ist eines der wenigen Moose, die nach der Berner Konvention in Europa geschützt sind. Das Grüne Besenmoos ist außerdem in Anhang II der FFH-Richtlinie genannt.
Literatur
Einzelnachweise
-
↑ Schmidt, M. und andere (2018): Habitatansprüche des Grünen Besenmooses in Hessen und Niedersachsen. In: Naturschutz und Landschaftsplanung 50 (12) 456-463. Onlineausgabe
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Autoren und Herausgeber von Wikipedia
Dicranum viride: Brief Summary
(
Alemão
)
fornecido por wikipedia DE
Dicranum viride (Grünes Gabelzahnmoos oder Grünes Besenmoos) ist eine Laubmoos-Art aus der Familie Dicranaceae.
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Autoren und Herausgeber von Wikipedia
Dicranum viride
(
Inglês
)
fornecido por wikipedia EN
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedia authors and editors
Dicranum viride: Brief Summary
(
Inglês
)
fornecido por wikipedia EN
Dicranum viride is a species of moss belonging to the family Dicranaceae.
It is native to Northern Hemisphere.
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedia authors and editors
Roheline kaksikhammas
(
Estônio
)
fornecido por wikipedia ET
Roheline kaksikhammas (Dicranum viride) on kaksikhambaliste sugukonda kuuluv sammaltaim.
Taim on kollakasroheline või roheline 1–3(4) cm kõrguste vartega, tihemurusalt kasvav sammal. Varred on enamasti harunenud, valkja või helepruuni risoidvildiga. Lehed lantsetjad, 5–6 mm pikad, jäigad, ühtlaselt ahenenud pika ja peene renja tipuosaga. Leherood väga lai, lehe alusel kõrgete näsadega. Eoskupraid esineb väga harva.
Eosed pruunikad, läbimõõduga 15–25 µm, valmivad suvel. Vegetatiivne paljunemine toimub kergestimurdunud lehetippude abil.
Eestis võib neid leida kasvamas arumetsades[1]. Roheline kaksikhammas kasvab metsades lehtpuude tüvedel. Eestis üsna sage.[2]
Eesti Punase nimestiku andmetel ohulähedases (7) kategoorias. Ohuteguriteks on märgitud lageraied, puuliikide osakaalu muutmine metsades, metsade vanuse muutumine, sest kaovad vanad metsad ja suured puud.[3]
Roheline kaksikhammas on kuulub Euroopa Loodusdirektiivi II lisasse[4] ning on Eestis Looduskaitse all (II kaitsekategooria).[5]
Viited
Välislingid
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Vikipeedia autorid ja toimetajad
Roheline kaksikhammas: Brief Summary
(
Estônio
)
fornecido por wikipedia ET
![src=]()
Roheline kaksikhammas
Roheline kaksikhammas (Dicranum viride) on kaksikhambaliste sugukonda kuuluv sammaltaim.
Taim on kollakasroheline või roheline 1–3(4) cm kõrguste vartega, tihemurusalt kasvav sammal. Varred on enamasti harunenud, valkja või helepruuni risoidvildiga. Lehed lantsetjad, 5–6 mm pikad, jäigad, ühtlaselt ahenenud pika ja peene renja tipuosaga. Leherood väga lai, lehe alusel kõrgete näsadega. Eoskupraid esineb väga harva.
Eosed pruunikad, läbimõõduga 15–25 µm, valmivad suvel. Vegetatiivne paljunemine toimub kergestimurdunud lehetippude abil.
Eestis võib neid leida kasvamas arumetsades. Roheline kaksikhammas kasvab metsades lehtpuude tüvedel. Eestis üsna sage.
Eesti Punase nimestiku andmetel ohulähedases (7) kategoorias. Ohuteguriteks on märgitud lageraied, puuliikide osakaalu muutmine metsades, metsade vanuse muutumine, sest kaovad vanad metsad ja suured puud.
Roheline kaksikhammas on kuulub Euroopa Loodusdirektiivi II lisasse ning on Eestis Looduskaitse all (II kaitsekategooria).
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Vikipeedia autorid ja toimetajad
Katkokynsisammal
(
Finlandês
)
fornecido por wikipedia FI
Katkokynsisammal (Dicranum viride) on sammallaji. Katkokynsisammal kuuluu Dicranaceae -heimoon ja kynsisammalten sukuun. Katkokynsisammal on uhanalainen laji. Sen uhkia ovat metsien muutokset, rakentaminen ja kemialliset haittavaikutukset. Se on herkkä ilmansaasteille. Suomessa katkokynsisammalta tavataan vain muutamilla paikoilla, esimerkiksi Espoon Fiskarsin suojellulta lehtomäeltä. Katkokynsisammal kasvaa lehtipuiden rungoilla ja joskus myös kivillä. Väritykseltään se on kellanvihreä.
Laji muistuttaa etelänkynsisammalta (Dicranum tauricum) ja haprakynsisammalta (Dicranum fragilifolium).
Lähteet
Aiheesta muualla
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
Katkokynsisammal: Brief Summary
(
Finlandês
)
fornecido por wikipedia FI
Katkokynsisammal (Dicranum viride) on sammallaji. Katkokynsisammal kuuluu Dicranaceae -heimoon ja kynsisammalten sukuun. Katkokynsisammal on uhanalainen laji. Sen uhkia ovat metsien muutokset, rakentaminen ja kemialliset haittavaikutukset. Se on herkkä ilmansaasteille. Suomessa katkokynsisammalta tavataan vain muutamilla paikoilla, esimerkiksi Espoon Fiskarsin suojellulta lehtomäeltä. Katkokynsisammal kasvaa lehtipuiden rungoilla ja joskus myös kivillä. Väritykseltään se on kellanvihreä.
Laji muistuttaa etelänkynsisammalta (Dicranum tauricum) ja haprakynsisammalta (Dicranum fragilifolium).
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
Dicranum viride
(
Francês
)
fornecido por wikipedia FR
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Auteurs et éditeurs de Wikipedia
Dicranum viride: Brief Summary
(
Francês
)
fornecido por wikipedia FR
Dicranum viride, le Dicrane vert, est une espèce de mousses de la famille des Dicranaceae.
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Auteurs et éditeurs de Wikipedia
Widłoząb zielony
(
Polonês
)
fornecido por wikipedia POL
Multimedia w Wikimedia Commons Widłoząb zielony (Dicranum viride Lindb.) – gatunek mchu należący do rodziny widłozębowatych (Dicranaceae).
Rozmieszczenie geograficzne
Często w Europie środkowej i rzadziej w jej części północnej, poza tym w rejonie Kaukazu, pospolicie w Ameryce Północnej. W Polsce stwierdzano ten gatunek m.in. w Ojcowie, na Górnym Śląsku i na Pomorzu.
Morfologia
Darnie zbite, żółtobrunatne. Mech ortotropowy o łodygach o długości od 2 cm, okrytymi żółtymi chwytnikami. Liście całobrzegie, w stanie suchym sztywne, przylegające do łodygi. Komórki blaszki liściowej kwadratowe, gładkie lub bardzo słabo brodawkowane. Puszka prosta, gładka; wieczko z dzióbkiem.
Gatunek ten jest bardzo podobny do widłozęba płowego (niektórzy traktują widłoząb zielony jako nadrzewną formę widłozęba płowego). Główne różnice: u widłozęba płowego liście są piłkowane w górnej części, komórki blaszki liściowej są brodawkowane; puszka jest podłużnie bruzdowana (w stanie suchym).
Ekologia
Występuje na pniach drzew liściastych, rzadziej iglastych.
Ochrona
Roślina objęta w Polsce ścisłą ochroną gatunkową od 2001 roku[1][2].
Przypisy
-
↑ Rozporządzenie Ministra Środowiska z dnia 11 września 2001 r. w sprawie listy gatunków roślin rodzimych dziko występujących objętych ochroną gatunkową ścisłą częściową oraz zakazów właściwych dla tych gatunków i odstępstw od tych zakazów (Dz.U. z 2001 r. nr 106, poz. 1167).
-
↑ Rozporządzenie Ministra Środowiska z dnia 9 października 2014 r. w sprawie ochrony gatunkowej roślin Dz.U. z 2014 r. nr 0, poz. 1409.
Bibliografia
- Bronisław Szafran: Mchy (Musci). T. I. Warszawa: PWN, 1957, s. 169.
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Autorzy i redaktorzy Wikipedii
Widłoząb zielony: Brief Summary
(
Polonês
)
fornecido por wikipedia POL
Widłoząb zielony (Dicranum viride Lindb.) – gatunek mchu należący do rodziny widłozębowatych (Dicranaceae).
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Autorzy i redaktorzy Wikipedii
Dicranum viride
(
Vietnamita
)
fornecido por wikipedia VI
Dicranum viride là một loài Rêu trong họ Dicranaceae. Loài này được (Sull. & Lesq.) Lindb. mô tả khoa học đầu tiên năm 1863.[1]
Hình ảnh
Chú thích
Liên kết ngoài
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedia tác giả và biên tập viên
Dicranum viride: Brief Summary
(
Vietnamita
)
fornecido por wikipedia VI
Dicranum viride là một loài Rêu trong họ Dicranaceae. Loài này được (Sull. & Lesq.) Lindb. mô tả khoa học đầu tiên năm 1863.
- licença
- cc-by-sa-3.0
- direitos autorais
- Wikipedia tác giả và biên tập viên
(vaadatud 25.08.2012) _2043.JPG)
_2045.JPG)
Bài viết liên quan đến họ rêu Dicranaceae này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. _2048.JPG)
