nomes no trilho de navegação
Dendrelaphis punctulatus, also known commonly as the Australian tree snake, the common tree snake, and the green tree snake, is a species of slender, large-eyed, diurnal, non-venomous snake in the family Colubridae. The species is native to many parts of Australia, especially in the northern and eastern coastal areas, and to Papua New Guinea.[3][4]
It is readily recognised as it is an agile snake with a very slender body and tail. The dorsal body colour varies from golden yellow, to bright green, to olive-green, to black, sometimes even blue. It is frequently pale yellow on the throat and belly, but other pale colours have been noted. Blue flecks are present on the flanks. The eyes are large, with typically golden-coloured irises and large round pupils.
It is found in a variety of habitats ranging from rainforest to woodland to urban areas where it preys on fish, frogs, and other small animals.
It is a non-venomous species[5] and does not constrict its prey, but rather relies on its sharp, angled teeth to 'chew' its prey down the oesophagus.
D. punctulatus may attain a total length of 1.64 m (5.4 ft), which includes a tail 44 cm (17 in) long. It has 24–26 maxillary teeth. The dorsal scales are arranged in 13 rows at midbody. The ventrals number 191–220. The anal plate is divided. The subcaudals, which are also divided, number 120–144.[6]
D. punctulatus is common in Australia's northern tropics and eastern Australia. It is also found from the Kimberley region (Western Australia) to Cape York and Torres Strait (Queensland), extending down the east coast into New South Wales, and north into Papua New Guinea.[7][4]
The common tree snake lives in a wide variety of habitats, including: bushland; well vegetated banks of rivers, creeks and streams; rainforest edges; eucalypt forests; heathland and areas with trees, long grass, and lush vegetation – especially near water.[8][9] It can be found at altitudes from sea level to 500 m (1,600 ft).[1]
When D. punctulatus is near water it often looks for long grass, blending in to hide while watching for its prey to come to nearby rocks or banks to bask or play. It will also enter house gardens that have fountains or ponds surrounded by long grass or shrubs. It is active during the day, and rests at night in hollow trees, logs, foliage, or rock crevices. It is often found resting in trees; hence the name "tree snake".
Frogs, water skinks, and small reptiles and their eggs form a large part of the common tree snake's diet, but it will also eat small fish, mammals, geckos, and turtle hatchlings.[10][4]
An oviparous species, the common tree snake lays 5–12 elongated eggs per clutch.[4]
Although D. punctulatus is essentially harmless to humans, it will defend itself by producing a horrible odour from its cloaca, and may bite. Sometimes when approached, the snake inflates its body and neck to make itself seem larger, a tactic sometimes used to scare predators.[11] Generally, however, the green tree snake in the wild will make a quick escape when it feels threatened.
Dendrelaphis punctulatus, also known commonly as the Australian tree snake, the common tree snake, and the green tree snake, is a species of slender, large-eyed, diurnal, non-venomous snake in the family Colubridae. The species is native to many parts of Australia, especially in the northern and eastern coastal areas, and to Papua New Guinea.
It is readily recognised as it is an agile snake with a very slender body and tail. The dorsal body colour varies from golden yellow, to bright green, to olive-green, to black, sometimes even blue. It is frequently pale yellow on the throat and belly, but other pale colours have been noted. Blue flecks are present on the flanks. The eyes are large, with typically golden-coloured irises and large round pupils.
It is found in a variety of habitats ranging from rainforest to woodland to urban areas where it preys on fish, frogs, and other small animals.
It is a non-venomous species and does not constrict its prey, but rather relies on its sharp, angled teeth to 'chew' its prey down the oesophagus.
Dendrelaphis punctulatus Dendrelaphis generoko animalia da. Narrastien barruko Colubridae familian sailkatuta dago.
Dendrelaphis punctulatus Dendrelaphis generoko animalia da. Narrastien barruko Colubridae familian sailkatuta dago.
Viherpuukäärme[2] (Dendrelaphis punctulatus) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji.
Viherpuukäärmellä on hoikka, virtaviivainen ruumis ja pitkä, hyvin ohut häntä. Sen pää on hieman ruumista leveämpi ja sillä on suuret, pyöreäpupilliset silmät.[3][4] Se on täysikasvuisena tavallisesti noin 0,9–1,5 metriä pitkä, mutta suurimmat yksilöt voivat kasvaa kaksimetrisiksi.[3] Viherpuukäärmeen väri vaihtelee sijainnista riippuen. Selkäpuoli on väriltään oliivinvihreän, kirkkaanvihreän, harmaan, ruskean, mustan, sinisen ja keltaisen välillä. Sillä on useimmiten keltainen tai kermanvärinen vatsapuoli ja kirkkaankeltainen kaula. Nahka on suomujen välissä vaaleansininen, ja se näkyy erityisesti käärmeen nieltyä suuren saaliin ja sen puolustautuessa.[3][4][5][6][7]
Viherpuukäärmettä tavataan Australian pohjois- ja itäosien rannikolta ja sen lähialueilta.[1] Se on yleisin maan harvoista tarhakäärmeistä.[8] Uudesta-Guineasta ja sen läheisiltä saarilta tavattuja yksilöitä pidetään nykyään eri lajeihin kuuluvana.[1] Viherpuukäärme elää sekä kuivissa että kosteissa elinympäristöissä,[3] kuten avoimissa metsissä, sademetsissä, maaseudulla ja esikaupunkien puutarhoissa.[6] Se viihtyy yhtä lailla ruohomailla kuin metsissä.[3]
Viherpuukäärme on nopea kiipeilijä, joka viettää suurimman osan ajastaan puissa ja pensaissa.[3][5] Se tarttuu kiinni oksista kiertämällä piiskamaisen häntänsä niiden ympärille.[3] Viherpuukäärme on terävänäköinen ja pääasiassa aktiivinen päivällä.[3][5] Se ottaa usein aurinkoa aamuisin[1] ja pakenee häirittynä nopeasti suojaan. Viherpuukäärme viettää yönsä puunkoloissa, kallionhalkeamissa, kapeissa luolissa tai hylätyissä rakennuksissa. Talvella käärmeet kokoontuvat ryhmiin pysyäkseen lämpiminä.[5][6]
Häirittynä viherpuukäärme voi päästää kloaakistaan epämiellyttävän hajun. Se saattaa myös nousta ylös ja pullistaa kurkkunsa ja ruumiinsa etuosan, jolloin sen suomujen välissä oleva vaaleansininen nahka näkyy. Saalistajan pelästyessä käärme pääsee luikertelemaan pakoon. Tarvittaessa käärme myös puree, vaikkei sillä olekaan myrkkyhampaita tai myrkkyä.[3][5]
Viherpuukäärme etsii ravintonsa maasta ja matalasta aluskasvillisuudesta.[1] Se on aktiivinen peto, joka tutkii päällään lehtiä ja löysää maaperää haistaakseen saaliinsa, jonka se nielee elävänä.[3][5] Viherpuukäärmeen pääasiallista ravintoa ovat sammakot, mutta se syö myös gekkoja, skinkkejä ja muita liskoja.[3] Lisäksi sen on joskus havaittu syövän matelijoiden munia, pieniä nisäkkäitä, rannalle ajautuneita nuijapäitä ja kalaa.[5]
Viherpuukäärmeet parittelevat kesäkuukausina. Naaras munii kerralla 3–16 munaa, jotka kuoriutuvat usein helmi- tai maaliskuussa. Vastakuoriutuneet poikaset ovat kuonosta peräaukkoon mitattuina noin 24-senttisiä.[6][7]
Viherpuukäärme (Dendrelaphis punctulatus) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji.
Dendrelaphis punctulatus est une espèce de serpents de la famille des Colubridae[1].
Cette espèce se rencontre en Australie du Nord de l'Australie-Occidentale à la Nouvelle-Galles du Sud et en Papouasie-Nouvelle-Guinée[1]. Pour Rooijen, Vogel et Somaweera, les spécimens de Papouasie-Nouvelle-Guinée pourraient appartenir à Dendrelaphis macrops qui a longtemps été confondue avec Dendrelaphis punctulatus[2].
Elle est présente dans une grande variété d'habitats allant des forêts humides aux régions boisés ainsi qu'en zone urbaine mais plus particulièrement non loin de points d'eau, rivières, mares, etc.
Dendrelaphis punctulatus a le dos vert ou vert olive, parfois noir. Sa face ventrale est en général jaune pale mais d'autres teintes claires ont été observées. Ses flancs sont tachetés de bleu. Ses yeux sont plus grands que la plupart des autres serpents. Les juvéniles muent environ toutes les six à huit semaines en fonction de leur croissance, les adultes, eux, ne muent qu'une fois par an voire tous les deux ans. Tous muent lorsqu'ils sont blessés. Lors de la formation de la nouvelle peau, le serpent sécrète un liquide laiteux, entre la couches ancienne et nouvelle. Au bout de deux semaines environ le serpent se frotte son museau contre une branche ou quelque chose de rugueux de manière à se débarrasser de la vieille peau.
Dendrelaphis punctulatus se nourrit de poissons, d'amphibiens, de petits reptiles ou de leurs œufs, de petits mammifères, des geckos, de jeunes tortues...
Dendrelaphis punctulatus pond de cinq à douze œufs de forme allongée.
Ce serpent est inoffensif pour l'homme. Pour se défendre il peut produire une odeur nauséabonde et peut mordre. Lorsqu'il se sent menacé, il gonfle son corps et son cou de manière à paraitre plus grand, cela lui sert notamment pour intimider ses prédateurs. En général cependant sa fuite rapide sera sa meilleure défense.
La sous-espèce Dendrelaphis punctulatus striolatus[3] a été élevée au rang d'espèce par Rooijen, Vogel et Somaweera en 2015[2].
Dendrelaphis punctulatus est une espèce de serpents de la famille des Colubridae.
Dendrelaphis punctulatus adalah sejenis ular tali yang terdapat di Australia dan Pulau Papua.[1][2][3]
Panjang tubuh ular ini antara 1 hingga 1.2 meter, pernah ditemukan pula yang panjangnya mencapai 2 meter. Warna tubuhnya hijau kekuningan, hijau muda, atau zaitun dengan garis tebal berwarna perunggu yang membentang sepanjang garis punggungnya, dari kepala hingga ekor. Bagian bawah tubuh berwarna hijau pucat atau hijau muda kekuningan. Habitat utama ular ini adalah hutan hujan, hutan terbuka, dan pinggiran hutan. Ular ini aktif pada siang hari dan berkelana di pepohonan, tanaman liar, atau semak-semak yang dekat dengan sumber air.[4][5][6]
Makanan utama ular ini adalah kadal, katak/kodok kecil, burung kecil, dan terkadang ikan kecil.[4][7][3]
Ular ini berkembangbiak dengan bertelur (ovipar). Jumlah telur yang dihasilkan sebanyak 5 sampai 15 butir.[3][4]
Ular ini tersebar luas di sepanjang pesisir dan dataran rendah Australia bagian utara dan timur laut, mulai dari Kimberley di Australia Barat hingga Queensland di timur, serta di Pulau Papua.[4][8][3]
Dendrelaphis punctulatus adalah sejenis ular tali yang terdapat di Australia dan Pulau Papua.
Multimedia w Wikimedia Commons Dendrelaphis punctulatus – gatunek nadrzewnego węża z rodziny połozowatych.
Zwierzęta te włącza się do rodziny połozowatych[1]. Starsze źródła również umieszczają Dendrelaphis w tej samej licznej w rodzaje rodzinie Colubridae, używając jednak dawniejszej polskojęzycznej nazwy: wężowate, czyli węże właściwe. Poza tym Colubridae zaliczają do infrapodrzędu Caenophidia, czyli węży wyższych. W obrębie rodziny rodzaj Dendrelaphis należy natomiast do podrodziny Colubrinae[2].
Zasięg występowania Dendrelaphis punctulatus obejmuje obszary położone w Papui-Nowej Gwinei oraz Australia. W tym ostatnim przypadku stroni od głębi lądu, zamieszkując Australię Zachodnią, Terytorium Północne, Queensland i Nową Południową Walię[1].
Jego siedliska to lasy deszczowe, mangrowce, lasy sklerofilowe wilgotne i suche, wrzosowiska przybrzeżne, a także roślinność otaczająca cieki wodne[1].
Jak inni przedstawiciele swego rodzaju Dendrelaphis[3], wiedzie nadrzewny tryb życia. Żeruje również na ziemi[1].
Nie ma poważnych zagrożeń dla tego gatunku, chociaż na Papui większe osobniki brane są mylnie za jadowity gatunek węża i odławiane[1].
Alethinophidia Dendrelaphis punctulatus – gatunek nadrzewnego węża z rodziny połozowatych.
Dendrelaphis punctulata là một loài rắn trong họ Rắn nước. Loài này được Gray mô tả khoa học đầu tiên năm 1826.[1]
Bài viết liên quan phân họ rắn Colubrinae này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Dendrelaphis punctulata là một loài rắn trong họ Rắn nước. Loài này được Gray mô tả khoa học đầu tiên năm 1826.
.jpg)
_(8691476843).jpg)
_(8691476843).jpg)
