Houttuynia cordata Thunb.

Kameleonttilehti (Houttuynia cordata)^[2] on ruohovartinen kasvilaji kameleonttilehtien suvussa liskiökasvien heimossa. Se kasvaa kotoperäisenä Itä-Aasiassa ja nykyisin villinä laajalla alueella Aasiassa pitkäaikaisen viljelyn tuloksena. Lajia on käytetty lääkekasvina, ravintona sekä koristekasvina.

Kuvaus

Kameleonttilehti on yleensä 30–60 senttimetriä korkeaksi kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi. Varsien tyviosat ovat köynnöstäviä ja kasvattavat juuria solmuistaan. Varsien kärkiosat ovat pystyjä ja usein punertavia. Lehdet ovat muodoltaan puikeita tai puikean herttamaisia, herttatyvisiä ja suippokärkisiä sekä 4–10 senttimetriä pitkiä. Lehtiruoti on yleensä 1–3,5 senttimetriä pitkä. Sen tyvellä on 1–2,5 senttimetrinen korvaketuppi.^[1]

Kukinnot ovat 1,5–2,5 senttimetriä pitkiä. Kukintoja suojaavat valkoiset, pitkänpyöreät kehtosuomut. Kukinta tapahtuu huhtikuusta syyskuuhun, ja hedelmät kypsyvät kesäkuusta lokakuuhun. Hedelmä on 2–3 millimetriä pitkä kota.^[1]

Levinneisyys ja elinympäristö

Kameleonttilehti kasvaa laajalla alueella itäisessä, kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa. Sitä esiintyy Bhutanissa, Intiassa, Indonesiassa, Japanissa, Koreassa, Kiinassa, Myanmarissa, Nepalissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Se viihtyy monenlaisilla usein kosteilla kasvupaikoilla. Lajia esiintyy läheltä merenpinnantasoa vuoristoihin aina 2 500 metrin korkeuteen.^[1]

Käyttö

Kasvin lehtiä käytetään yrttinä useissa aasialaisissa keittiöissä. Myös kasvin juurakkoa käytetään mausteena. Kasvin osat käytetään useimmiten tuoreena salaateissa tai lisättynä kypsennetyn ruoan päälle vasta juuri ennen tarjoilua. Lajia on myös perinteisesti käytetty lääkekasvina.^[3]

Kameleonttilehteä käytetään myös koristekasvina subtrooppisella ja lauhkealla vyöhykkeellä, ja siitä on jalostettu useita kirjavalehtisiä lajikkeita tähän tarkoitukseen. Kasvutapansa vuoksi se soveltuu myös maanpeittokasviksi.^[4]

Lähteet

Viitteet