nomes no trilho de navegação
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw clustwyfyn mawr, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy clustwyfynod mawr (-ion); yr enw Saesneg yw Large Ear, a'r enw gwyddonol yw Amphipoea lucens.[1][2] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r clustwyfyn mawr yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw clustwyfyn mawr, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy clustwyfynod mawr (-ion); yr enw Saesneg yw Large Ear, a'r enw gwyddonol yw Amphipoea lucens. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r clustwyfyn mawr yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Amphipoea lucens, the large ear or large ear moth, is a moth of the family Noctuidae. It was first described by Christian Friedrich Freyer in 1845 and it is found in most of Europe.
the wingspan is about 30–36 mm. It resembles Amphipoea oculea, but is larger, and with the ground colour, as a rule, pale and the reniform white.
Adults are on wing from August to September.
The larvae feed on the roots and stem bases of various grasses, especially Molinia caerulea.[1]
Requiring genitalic examination to separate See Townsend et al.,[2]
Amphipoea lucens, the large ear or large ear moth, is a moth of the family Noctuidae. It was first described by Christian Friedrich Freyer in 1845 and it is found in most of Europe.
the wingspan is about 30–36 mm. It resembles Amphipoea oculea, but is larger, and with the ground colour, as a rule, pale and the reniform white.
Adults are on wing from August to September.
The larvae feed on the roots and stem bases of various grasses, especially Molinia caerulea.
Suosekoyökkönen (Amphipoea lucens) on hyvin vaikeasti tunnistettava, kosteilla paikoilla tavattava pienehkö yökköslaji.
Suosekoyökkönen on Suomen lajiston vaikeimmin lajilleen tunnistettavia yökköslajeja ja lajinmääritystä varten perhosesta on käytännössä tarpeen tehdä genitaalipreparaatti. Erityisen samannäköinen laji on selvästi yleisempi kalvassekoyökkönen (Amphipoea fucosa).[1]
Pienehkö yökkönen, jonka etusiipien pohjaväri on tumma, lämpimän kellanruskea. Siipisuonet ja poikkiviirut erottuvat hyvin ja siiven kärkiosassa ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välissä on tyypillisesti violettia sävyä. Poikkiviirut ovat yleensä kaksinkertaiset, mutta joskus jopa kolminkertaiset ja siiven keskiosan poikki kulkeva keskivarjo voimakas. Rengastäplä ja munuaistäplä erottuvat hyvin ja ovat useimmten väriltään kellanoranssit, joskin munuaistäplä on osalla yksilöitä kirkkaan valkoinen. Munuaistäplän sisänurkka on varjosteinen ja sen sisällä on lenkin muotoinen tumma viiru. Takasiivet ovat ruskeat. Siipiväli 31–35 mm.[2][3][1]
Britteinsaarilla, Keski- ja Pohjois-Euroopassa tavattava laji, jonka levinneisyys tunnetaan puutteellisesti, sillä luotettava määritys on vaikeaa. Se kuitenkin vaikuttaa seurailevan rannikoita.[4] Idässä perhosta on tavattu Keski-Aasiassa saakka.[1] Suomessa laji on laajalle levinnyt, mutta selvästi harvinaisempi kuin kauno- tai kalvassekoyökkönen. Sitä tavataan etelärannikolta ja saaristosta ainakin Kemi-Kajaani-linjalle saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuun puolivälistä syyskuun alkupuolelle. Lennon huippu on vasta elokuun loppupuoliskolla, hieman myöhemmin kuin muilla sekoyökkösillä.[5]
Paikoittainen kosteikkolaji, jota tavataan soilla, etenkin rämeillä, saaristossa, rannoilla ja soistuvissa metsissä. Suhteellisesta harvinaisuudestaan huolimatta sopivalla paikalla se voi kuitenkin olla runsaslukuinen. Perhoset tulevat sekä valolle että makealle syötille.[1]
Toukka elää ravintokasvia kasvavissa mättäissä ja koteloituu maahan. Muna talvehtii.[1]
Toukan ravintokasvi Suomessa on tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Ulkomailla se elää myös muilla heinäkasvieilla ja erityisesti siniheinällä (Molinia caerulea).[1]
Suosekoyökkönen (Amphipoea lucens) on hyvin vaikeasti tunnistettava, kosteilla paikoilla tavattava pienehkö yökköslaji.
De hoogveenvlekuil (Amphipoea lucens) is een nachtvlinder uit de familie van de uilen, de Noctuidae.
De voorvleugellengte bedraagt tussen de 14 en 17 millimeter. De grondkleur van de voorvleugel is lichtbruin tot groenbruin. De ringvlek en niervlek zijn opvallend lichtgekleurd, van wit tot oranje. De achtervleugel is vuilwit. De hoogveenvlekuil is moeilijk te onderscheiden van andere soorten Amphipoea.
De hoogveenvlekuil gebruikt pijpestrootje en veenpluis als waardplanten. De rups is te vinden van april tot juli. De soort overwintert als ei.
De soort komt voor in Europa en Oost-Azië.
De hoogveenvlekuil is in Nederland een zeldzame en in België een zeer zeldzame soort. De vlinder kent één generatie die vliegt van juli tot en met september.
De hoogveenvlekuil (Amphipoea lucens) is een nachtvlinder uit de familie van de uilen, de Noctuidae.
Myrstengelfly (Amphipoea lucens) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer nord til Møre og Romsdal i Norge.
Et middelsstort (vingespenn 31 – 35 mm), rødbrunt nattfly, vingene har lange hårfrynser langs ytterkanten. Forvingen har doble, fine, brune mellomlinjer. Nyremerket er oransje, lysbrunt eller hvitt, ofte forholdsvis utydelig, ringmerket er lite, lysbrunt, ofte knapt synlig. Bakvingen er lyst gråbrun. Amphipoea-artene er vanskelige å skille, denne kan ofte kjennes på de lite markerte nyre- og ringmerkene.
Arten lever på myrer og sure grasheier. Larvene lever på røttene og i stråene til ulike gras, særlig blåtopp (Molinia caerulea). De voksne sommerfuglene flyr i august – september.
Myrstengelflyet er utbredt i Mellom- og Nord-Europa. I Norge er den funnet nord til Møre og Romsdal.
Myrstengelfly (Amphipoea lucens) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer nord til Møre og Romsdal i Norge.
Amphipoea lucens[1] (tên tiếng Anh: Large Ear hoặc Large Ear Moth) là một loài bướm đêm thuộc họ Noctuidae. Nó được tìm thấy ở hầu hết châu Âu.
Sải cánh dài khoảng 30–36 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 8 đến tháng 9.
Ấu trùng ăn rễ và thân của nhiều loại cỏ, especially Molinea caerulea.
Phương tiện liên quan tới Amphipoea lucens tại Wikimedia Commons
Bài viết liên quan đến Acronictinae này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Amphipoea lucens (tên tiếng Anh: Large Ear hoặc Large Ear Moth) là một loài bướm đêm thuộc họ Noctuidae. Nó được tìm thấy ở hầu hết châu Âu.
Sải cánh dài khoảng 30–36 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 8 đến tháng 9.
Ấu trùng ăn rễ và thân của nhiều loại cỏ, especially Molinea caerulea.
