dcsimg

Auringonkukka ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Auringonkukka eli isoauringonkukka[1] (Helianthus annuus) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja auringonkukkien (Helianthus) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvi. Auringonkukan siemeniä käytetään ruokana ja niistä tuotetaan auringonkukkaöljyä.

Historia

Auringonkukka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Laji on levinnyt jo varhain Peruun, jossa siitä tuli auringonjumalan vertauskuva. Auringonkukan kuvia on löydetty inkatemppelien seinistä ja palvontamenoissa käytetyistä esineistä. Vanhaan maailmaan auringonkukka tuli Perusta ja Meksikosta jo 1500-luvulla ensimmäisten amerikkalaisten kasvien joukossa.[2]

Kuvaus

Auringonkukka on yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Varret ovat karheita ja tavallisesti haarattomia. Lehtilapa on 10–40 cm pitkä, leveänpuikea ja iso- ja terävähampainen. Alimmat lehdet ovat herttamaisia. Auringonkukka on hyönteispölytteinen. Kukinto on 5–40 cm leveä mykerö. Mykeröt ovat tavallisesti yksittäin ja alkavat lopulta nuokkua. Keltaisten laitakukkien kieli on tavallisesti yli 25 mm pitkä. Kehräkukat ovat ruskehtavia. Hedelmä on 5–15 mm:n pituinen myötäkarvainen pähkylä.[3][4] Luonnonvarainen auringonkukka on viljelymuotoja sirompi, monihaarainen ja runsasmykeröinen.[2] Viljelymuotojen varsi voi kasvaa yli seitsemän metrin pituiseksi.[5]

Viljely

Auringonkukkaa viljellään laajalti sekä koristekasvina että tärkeänä öljykasvina. Kasvaakseen auringonkukka vaatii runsaasti auringonvaloa ja maaperän, jossa vesi ei seiso. Sen kasvatusaika on pitkä: aikaisilla lajikkeillakin 105–115 päivää eli melkein neljä kuukautta.[6]

Suomessa auringonkukkaa viljellään koristekasvina ja siementen tähden; viljely on niin vähäistä, ettei öljyntuotanto kannata.[6]

Käyttö

 src=
Auringonkukan siemen, vasemmalla kuorittuna.
Sun Flower (Helianthus annuus) of Coimbatore.jpg

Auringonkukan siemeniä syötetään linnuille, nautitaan välipalana ja käytetään ruoanlaitossa sekä salaateissa. Siemenistä puristettavaa auringonkukkaöljyä käytetään niin ikään ruoanlaitossa, mutta lisäksi siitä tehdään biodieseliä.[7]

Esimerkiksi Venäjällä paahdettuja auringonkukan siemeniä syödään kuten paahtomaissia länsimaissa. Suomessa auringonkukan siemenet luokitellaan naposteltaviin elintarvikkeisiin. Auringonkukan siemenet sisältävät runsaasti linolihappoa, B-vitamiineja (erityisesti tiamiinia, pantoteenihappoa ja folaattia) ja E-vitamiinia.[8]

Lajikeryhmiä

  • Helianthus annuus Nanus-ryhmä – kääpiöauringonkukka
  • Helianthus annuus Purpureus-ryhmä – puna-auringonkukka[1]

Lähteet

  1. a b Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  2. a b Auringon omat kukat. Kotipuutarha, 1996, nro 6–7, s. 4–7. Puutarhaliitto ry..
  3. Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1.
  4. Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  5. Britain's tallest sunflower at 26 feet www.dailymail.co.uk. Viitattu 15.11.2012.
  6. a b Farmit.net
  7. Biopolttoaineet uskottavia vaihtoehtoja liikenteessä käytettävälle öljylle 2007. EU.
  8. Fineli: Auringonkukansiemenen ravintosisältö

Aiheesta muualla

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Auringonkukka: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Auringonkukka eli isoauringonkukka (Helianthus annuus) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja auringonkukkien (Helianthus) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvi. Auringonkukan siemeniä käytetään ruokana ja niistä tuotetaan auringonkukkaöljyä.

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI