nomes no trilho de navegação
El rascló de Rosenberg (Gymnocrex rosenbergii) és un ocell de la família dels ràl·lids (Rallidae) que habita boscos humits de Sulawesi.
El rascló de Rosenberg (Gymnocrex rosenbergii) és un ocell de la família dels ràl·lids (Rallidae) que habita boscos humits de Sulawesi.
Aderyn a rhywogaeth o adar yw Rhegen goed wynepfoel (sy'n enw benywaidd; enw lluosog: rhegennod coed wynepfoel) a adnabyddir hefyd gyda'i enw gwyddonol Eulabeornis rosenbergii; yr enw Saesneg arno yw Bald-faced rail. Mae'n perthyn i deulu'r Rhegennod (Lladin: Rallidae) sydd yn urdd y Gruiformes.[1]
Talfyrir yr enw Lladin yn aml yn E. rosenbergii, sef enw'r rhywogaeth.[2]
Mae'r rhegen goed wynepfoel yn perthyn i deulu'r Rhegennod (Lladin: Rallidae). Dyma rai o aelodau eraill y teulu:
Rhestr Wicidata:
rhywogaeth enw tacson delwedd Cwtiar Fulica atra Cwtiar America Fulica americana
.jpg)
Aderyn a rhywogaeth o adar yw Rhegen goed wynepfoel (sy'n enw benywaidd; enw lluosog: rhegennod coed wynepfoel) a adnabyddir hefyd gyda'i enw gwyddonol Eulabeornis rosenbergii; yr enw Saesneg arno yw Bald-faced rail. Mae'n perthyn i deulu'r Rhegennod (Lladin: Rallidae) sydd yn urdd y Gruiformes.
Talfyrir yr enw Lladin yn aml yn E. rosenbergii, sef enw'r rhywogaeth.
The blue-faced rail (Gymnocrex rosenbergii) or bald-faced rail, is a species of bird in the family Rallidae. It is endemic to northern Sulawesi, Indonesia.
Its natural habitats are subtropical or tropical moist lowland forest, subtropical or tropical moist shrubland, and rivers.
It has been evaluated as a threatened species since October 1, 2016, by the IUCN Red List due to habitat loss and pollution .[2]
By 2000, the estimated population of the blue-faced rail is around 2500-9999.[3]
The blue-faced rail is a 30 cm, medium-sized, secretive, forest rail.[4] It has a conspicuous patch of bare cobalt-blue skin around the eye,[5] that gives the bird its distinctive name. The blue-faced rail makes a snoring sound apparently similar to that of the snoring rail,[6] and it may also give off a quiet clucking sound in alarm.[7]
{{cite web}}: CS1 maint: url-status (link) {{cite web}}: CS1 maint: url-status (link) {{cite web}}: CS1 maint: url-status (link) {{cite web}}: CS1 maint: url-status (link) {{cite web}}: CS1 maint: url-status (link) The blue-faced rail (Gymnocrex rosenbergii) or bald-faced rail, is a species of bird in the family Rallidae. It is endemic to northern Sulawesi, Indonesia.
Its natural habitats are subtropical or tropical moist lowland forest, subtropical or tropical moist shrubland, and rivers.
It has been evaluated as a threatened species since October 1, 2016, by the IUCN Red List due to habitat loss and pollution .
By 2000, the estimated population of the blue-faced rail is around 2500-9999.
La cotara cariazul (Gymnocrex rosenbergii)[2] es una especie de ave gruiforme de la familia Rallidae endémica de Indonesia.
Se encuentra únicamente en las islas de Célebes y Peleng.[3]
La cotara cariazul (Gymnocrex rosenbergii) es una especie de ave gruiforme de la familia Rallidae endémica de Indonesia.
Gymnocrex rosenbergii Gymnocrex generoko animalia da. Hegaztien barruko Rallidae familian sailkatua dago.
Gymnocrex rosenbergii Gymnocrex generoko animalia da. Hegaztien barruko Rallidae familian sailkatua dago.
Celebesinmangrovekana (Gymnocrex rosenbergii) on kurkilintujen lahkoon kuuluva uhanalainen rantakanalaji. Sitä tavataan vain kahdella Indonesian saarella. Lajin suurin uhka on elinympäristöjen kapeneminen. Sen elintavoista tiedetään hyvin vähän.
Celebesinmangrovekana on keskikokoinen rantakana, jonka ruumiinpituus on noin 30 senttiä.[3] Koiraat ja naaraat ovat samannäköiset. Lajin tunnistaa parhaiten silmien ympärillä olevasta kirkkaan koboltinsinisestä paljaasta iholäiskästä.[4] Selkäpuoli ja siivet ovat punanruskeat. Päälaki, pyrstö ja vatsapuoli ovat mustat.[3] Muiden rantakanojen tavoin celebesinmangrovekanalla on lyhyet siivet ja pitkät vahvat jalat, joissa on terävät kynnet.[4] Celebesinmangrovekanan elinalueen toinen metsissä elävä rantakana on celebesinluhtakana, jolla ei kuitenkaan ole sinistä laikkua silmän ympärillä. Lisäksi se on niskasta, rinnasta ja naamasta harmaa, sivuilta juovikas.[3]
Celebesinmangrovekanaa tavataan vain Sulawesissa ja Banggai-saaristoon kuuluvalla Pelengin saarella Indonesiassa.[2] Sulawesissä tehtyjen havaintojen ja saatujen näyteyksilöiden perusteella lajia pidetään melko laajalle levinneenä ja paikoin myös yleisenä.[3] Pelengissä elävä kanta tunnetaan vain kolmen elokuussa 1938 kerätyn yksilön perusteella.[5] Levinneisyyden arvioidaan kattavan noin 147 000 neliökilometriä.[3]
Celebesinmangrovekanan elinympäristöä ovat tiheät, kosteat alankometsät.[4] Sitä esiintyy sekä vanhoissa luonnonmetsissä että nuoremmissa sekundaarimetsissä. Metsät voivat olla suhteellisen kuiviakin.[3] Lajia tavataan myös hylätyillä riisipelloilla,[4] joilla kasvaa tiheitä pensaikkoja ja pieniä puita. Se elää yleensä 150–900 metrin korkeudessa merenpinnasta, mutta sitä on hiljattain tavattu myös noin 1 700 metrin korkeudessa. Celebesinmangrovekana näyttää suosivan metsiä, joissa on metsäpuroja ja lampia sekä tiheäkasvuinen pohjakerros, jossa kasvaa pieniä taimia, rottinkia, palmuja ja bambua.[3]
Celebesinmangrovekanan elintavoista tiedetään hyvin vähän. Piilottelevien ja erakkomaisten elintapojensa takia siitä saadaan havaintoja vain harvoin. Se kykenee lentämään vain lyhyitä matkoja.[4] Huonon lentokyvyn takia se on luultavimmin pääosin paikkalintu.[3] Celebesinmangrovekanat päästävät kuorsausta muistuttavia ääniä, jotka muistuttavat celebesinluhtakanan vastaavaa ääntä. Varoitushuutonaan laji käyttää hiljaista kotkotusta.[3] Ravinnon uskotaan koostuvan enimmäkseen etanoista, kovakuoriaisista ja muista hyönteisistä. Pesintäajan arvellaan ajoittuvan tammikuuhun tai jo joulukuun puolelle.[4]
Celebesinmangrovekanakannan kooksi arvioidaan 2 500–10 000 yksilöä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi, sillä sen pienen populaation arvellaan olevan taantumassa ja pirstaloitumassa elinympäristöjen kaventumisen takia. Sen asuinmetsiä hävitetään jopa suojelualueilla.[3] Vuosina 1975–1995 hakattiin noin 67 prosenttia Sulawesin kosteista alankometsistä puutavarantuotannon ja maatalouden tarpeisiin.[5] Metsäkatoa on lisännyt myös vuonna 1999 säädetty laki, joka antaa Indonesian aluehallinnoille oikeuden päättää alueensa metsien ja luonnonvarojen lisensoinnista. Laki onkin aiheuttanut hakkuiden selvää kasvua etenkin Sulawesin saarella. Metsäkadon tarkka vaikutus lajiin on kuitenkin epäselvä.[1]
Celebesinmangrovekanoja myös metsästetään ansojen ja koirien avulla. Maassa liikkumisen ja huonon lentokyvyn takia sitä voivat uhata lisäksi vierasperäiset pedot, kuten kissat ja koirat, joiden kaltaisia petoja ei saarella luonnostaan ole.[5][3]
Celebesinmangrovekanaa tavataan ainakin viidellä suojelualueella. Se elää Gunung Klabatin ja Pengunungan Palun suojelualueilla sekä Bogani Nani Wartabonen-, Lore Lindun- ja Rawa Aopa Watumohain kansallispuistossa. Näiden rauhoitusalueiden toivotaan suojelevan ainakin jonkin verran lajin elinympäristöä.[4]
Celebesinmangrovekana (Gymnocrex rosenbergii) on kurkilintujen lahkoon kuuluva uhanalainen rantakanalaji. Sitä tavataan vain kahdella Indonesian saarella. Lajin suurin uhka on elinympäristöjen kapeneminen. Sen elintavoista tiedetään hyvin vähän.
Gymnocrex rosenbergii
Le Râle de Rosenberg (Gymnocrex rosenbergii) est une espèce d'oiseaux de la famille des Rallidae.
Cet oiseau est endémique du nord de l'archipel des Célèbes.
Gymnocrex rosenbergii
Le Râle de Rosenberg (Gymnocrex rosenbergii) est une espèce d'oiseaux de la famille des Rallidae.
Mandar muka-biru (Gymnocrex rosenbergii) adalah spesies burung mandar dalam famili Rallidae. Burung ini endemik di Pulau Sulawesi dan Kepulauan Banggai.[2]
Artikel bertopik burung ini adalah sebuah rintisan. Anda dapat membantu Wikipedia dengan mengembangkannya. [Kategori:Burung Endemik Sulawesi]]
Mandar muka-biru (Gymnocrex rosenbergii) adalah spesies burung mandar dalam famili Rallidae. Burung ini endemik di Pulau Sulawesi dan Kepulauan Banggai.
Il rallo faccianuda (Gymnocrex rosenbergii Schlegel, 1866) è un uccello della famiglia dei Rallidi originario di Sulawesi.[1][2]
Come tutti i Rallidi, il rallo faccianuda ha ali corte, zampe lunghe e robusti piedi muniti di artigli affilati. Lungo 30 cm, il rallo faccianuda si riconosce facilmente per la chiazza di pelle nuda color blu cobalto brillante attorno agli occhi. Questo blu risalta particolarmente sul bruno-violaceo delle regioni superiori e sul nero della sommità del capo, della coda e delle regioni inferiori. Maschi e femmine hanno aspetto simile.[3]
Il rallo faccianuda vive solamente a Sulawesi e sulla vicina isola di Peleng.[1]
Sebbene abiti prevalentemente nelle fitte e umide foreste di pianura, si incontra anche nelle risaie abbandonate. Si pensa che prediliga le aree con un fitto sottobosco di piccoli alberelli, palme, rattan e bambù, nei pressi di torrenti e stagni. È stato avvistato a varie altitudini, ma è più comune tra i 150 e i 900 m di quota.[1]
Come molti altri Rallidi, anche il rallo faccianuda ha un comportamento riservato e una natura elusiva, e per questo viene avvistato solo di rado; quindi, le informazioni che possediamo sulla sua biologia sono molto scarse.
Trascorre gran parte della propria esistenza al suolo, ed è capace di volare solo per brevi distanze.[4]
Si ritiene che si nutra soprattutto di chiocciole e insetti.[4]
Emette un richiamo simile al «russare» di un uomo, ma quando è allarmato può chiocciare più silenziosamente.[3]
Si ritiene che la piccola popolazione di rallo faccianuda (3500-15.000 esemplari) sia in diminuzione e per questo motivo la specie è classificata dalla IUCN Red List come specie vulnerabile.[1] La causa principale del suo declino è la distruzione, il degrado e la frammentazione dell'habitat. Negli ultimi due decenni le foreste di pianura di Sulawesi e Peleng sono diminuite rapidamente, soprattutto a causa dell'avanzare dell'agricoltura.
La distruzione delle foreste è dovuta anche all'aumento della popolazione umana. In passato, in Indonesia è stata portata avanti la politica di reinsediare gli abitanti provenienti dalle isole maggiori in regioni meno popolate, come appunto Sulawesi. Questo ha causato effetti deleteri per l'ambiente: le foreste sono state abbattute per fare spazio a campi coltivati, nuove strade e centri abitati, e la caccia e l'insostenibile pratica dell'agricoltura taglia e brucia hanno raggiunto un livello allarmante.
La scarsa attitudine al volo, inoltre, rende il rallo faccianuda vulnerabile agli attacchi dei predatori, come i cani, e alla cattura tramite trappole.
Il rallo faccianuda (Gymnocrex rosenbergii Schlegel, 1866) è un uccello della famiglia dei Rallidi originario di Sulawesi.
De sulawesinaaktoogral (Gymnocrex rosenbergii) is een vogel uit de familie van de rallen, koeten en waterhoentjes (Rallidae). De vogel werd in 1866 door Hermann Schlegel beschreven; zijn wetenschappelijke naam is een eerbetoon aan Schlegels naam- en landgenoot werkzaam in Nederlandse overheidsdienst, Hermann von Rosenberg.
Deze soort is endemisch op het Indonesische eiland Celebes.
De sulawesinaaktoogral (Gymnocrex rosenbergii) is een vogel uit de familie van de rallen, koeten en waterhoentjes (Rallidae). De vogel werd in 1866 door Hermann Schlegel beschreven; zijn wetenschappelijke naam is een eerbetoon aan Schlegels naam- en landgenoot werkzaam in Nederlandse overheidsdienst, Hermann von Rosenberg.
Gymnocrex rosenbergii or Bald-faced Rail é uma espécie de ave da família Rallidae.
É endémica da Indonésia.
Os seus habitats naturais são: florestas subtropicais ou tropicais húmidas de baixa altitude, matagal húmido tropical ou subtropical e rios.[1]
Está ameaçada por perda de habitat.[1]
Gymnocrex rosenbergii or Bald-faced Rail é uma espécie de ave da família Rallidae.
É endémica da Indonésia.
Os seus habitats naturais são: florestas subtropicais ou tropicais húmidas de baixa altitude, matagal húmido tropical ou subtropical e rios.
Está ameaçada por perda de habitat.
Sulawesirall[2] (Gymnocrex rosenbergii) är en fågel i familjen rallar inom ordningen tran- och rallfåglar.[3]
Den förekommer enbart på de indonesiska öarna Sulawesi och Peleng.[3]
IUCN kategoriserar arten som sårbar.[1]
Fågelns vetenskapliga artnamn hedrar Carl Benjamin Hermann Freiherr von Rosenberg (1817-1888), tysk naturforskare, utforskare och samlare i Östindien.[4]
Wikimedia Commons har media som rör sulawesirall.
Wikispecies har information om Gymnocrex rosenbergii.
Sulawesirall (Gymnocrex rosenbergii) är en fågel i familjen rallar inom ordningen tran- och rallfåglar.
Gymnocrex rosenbergii là một loài chim trong họ Rallidae.[2]
_TMnr_10006477.jpg)
分類 界 : 動物界 Animalia 門 : 脊索動物門 Chordata 亜門 : 脊椎動物亜門 Vertebrata 綱 : 鳥綱 Aves 目 : ツル目 Gruiformes 科 : クイナ科 Rallidae 属 : Gymnocrex 種 : アオメクイナ G. rosenbergii 学名 Gymnocrex rosenbergiiEulabeornis rosenbergii
和名 アオメクイナ 英名 Bald-faced railアオメクイナ（Gymnocrex rosenbergii）は、ツル目クイナ科に分類される鳥類。
インドネシア（スラウェシ島北部および中北部、ベレン島）[1][2]固有種
全長30センチメートル[1][2]。頭部の羽衣は暗褐色、頭頂は灰黒色[1]。腰、下面の羽衣、尾羽は灰黒色や黒褐色。背の羽衣や翼は赤褐色[1][2]。
虹彩は赤や赤褐色[1][2]。眼の周囲から眼後部にかけて羽毛がなくコバルトブルーの皮膚が裸出し[2]、眼の周囲の皮膚は赤い[1]。上嘴は黄褐色、下嘴は黄色[1]。後肢は灰褐色や黒褐色[1][2]。
低地から丘陵にある原生林や二次林、藪地、休耕田などに生息し、乾燥した地域では下生えにトウやタケ、若木などが密生した環境を好む[1]。短距離しか飛翔することができない[1]。危険を感じると走行し水中へ逃げ込む[1]。
食性は動物食で、昆虫、陸棲の貝類を食べると考えられている[1]。
生息地では食用とされることもある[1]。
開発による生息地の破壊、および森林の変化などによる生息数の減少が懸念されている[1]。
この項目は、鳥類に関連した書きかけの項目です。この項目を加筆・訂正などしてくださる協力者を求めています（ポータル鳥類 - PJ鳥類）。 .png){kind=small}
