nomes no trilho de navegação
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwrned y Fforest Newydd, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy bwrnedau'r Fforest Newydd; yr enw Saesneg yw New Forest Burnet, a'r enw gwyddonol yw Zygaena viciae.[1][2] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwrned y Fforest Newydd yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwrned y Fforest Newydd, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy bwrnedau'r Fforest Newydd; yr enw Saesneg yw New Forest Burnet, a'r enw gwyddonol yw Zygaena viciae. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwrned y Fforest Newydd yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Das Kleine Fünffleck-Widderchen (Zygaena viciae) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Widderchen (Zygaenidae).
Die Falter erreichen eine Flügelspannweite von 22 bis 32 Millimetern und sind damit deutlich kleiner als die ihnen ähnlichen Widderchen. Sie haben auch einen zarteren Körperbau. Ihre leicht durchscheinenden Flügel sind wie bei allen Rotwidderchen schwarz gefärbt und weisen einen leichten grünlichen Schimmer auf. Auf ihnen sind je fünf, sehr selten sechs, zum Teil längliche rote Flecken zu finden. Diese haben aber weniger Kontrast als bei den anderen Widderchen. Der dritte Fleck ist sehr klein. Die Hinterflügel haben einen schwarzen Flügelsaum, dieser ist bei den Männchen breiter als bei den Weibchen. Die Fühler sind dünn und sehr kurz. Ihre Spitze ist zu einem Kolben verbreitert, der aber flach ist.
Die Raupen werden etwa 18 Millimeter lang und sind kurz weiß behaart. Sie sind weißlich-hellgrün gefärbt und haben eine weiße Rückenlinie. Auf jedem Segment befinden sich auf beiden Seiten zwei kleine schwarze Punkte, wobei der äußere deutlich kleiner ist. Knapp unterhalb der Linie mit den größeren Punkten verläuft eine weiße Längslinie, die auf der Hinterseite jedes Segments durch einen gelben Fleck unterbrochen wird.
Sie kommen in Süd- und Mitteleuropa, westlich bis Schottland, in Südskandinavien und östlich bis zum Baikalsee vor. In Südengland sind sie ausgestorben. Sie leben sowohl auf Trockenrasen und blütenreichen Wiesen als auch auf Waldwegen und Feuchtwiesen. Sie sind neben dem Sechsfleck-Widderchen (Zygaena filipendulae) die häufigste Art in Mitteleuropa.
Die Falter fliegen in einer Generation von Mitte Juni bis Juli. Die Raupen findet man ab August und nach der Überwinterung bis Mai des darauffolgenden Jahres.[1]
Die Raupen ernähren sich von den Blättern des Gewöhnlichen Hornklees (Lotus corniculatus), Saat-Esparsette (Onobrychis viciifolia), Vogel-Wicke (Vicia cracca) und Wiesen-Platterbse (Lathyrus pratensis).
Die Raupen verstecken sich tagsüber am Boden und fressen in der Nacht. Nur an bedeckten Tagen sind sie auch aktiv. Sie überwintern und verpuppen sich im Mai in einem kahnförmigen, hellgelben Kokon, der auf Grashalmen befestigt wird. Die Puppe selbst ist schwarzbraun und hat einen gelblich weißen Hinterleib.
Das Kleine Fünffleck-Widderchen (Zygaena viciae) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Widderchen (Zygaenidae).
Zygaena viciae, the New Forest burnet moth, is a member of the Zygaenidae family, found in the northern hemisphere. Since 1927 it has been extinct in the New Forest, England, after which it is named.[1] It is also known in Europe as the small five-spotted ram.[2][3]
The moth is found in southern and central Europe, and in Scotland (Z. v. argylliensis), where it survives in very small numbers. It is also found in southern Scandinavia. In the east, the range extends to Lake Baikal.[4]
Pale green/yellow eggs are laid in clusters.[3] The larvae feed on the leaves of clover and vetch species. Their appearance varies with region, but they are generally green, with yellow and black spots.[5][6] They pupate within a cocoon attached to foliage.[3] The adults' wingspan is 22–32 mm, they fly by day, and they are on wing in July.[1]
.JPG)
Mating, Germany Zygaena viciae, the New Forest burnet moth, is a member of the Zygaenidae family, found in the northern hemisphere. Since 1927 it has been extinct in the New Forest, England, after which it is named. It is also known in Europe as the small five-spotted ram.
Virnapunatäplä (Zygaena viciae) on pieni, punamusta, päiväaktiivinen perhonen. Se on Suomessa sukunsa yleisin laji.
Ulkonäöltään virnapunatäplä on pieni mutta huomiota herättävä, punamusta perhonen. Etusiivessä on viisi kirkkaanpunaista täplää, joista kaksi siiven tyvessä sijaitsevaa ovat siivensuuntaisesti pitkänomaisia ja yleensä lähes yhteensulautuneet. Kolmas täplä on muita pienempi, neljäs hieman kulmikas ja uloimmainen pyöreä. Takasiivet ovat punaiset ja niissä on selvä musta reunus. Naaraat ovat väriltään himmeämpiä ja niiden siivet ovat läpikuultavammat kuin koirailla. Tuntosarvet ovat nuijamaiset, kärjestään paksut ja pituudeltaan alle 2/3 etusiiven pituudesta. Verkkosilmät ovat melko suuret ja imukärsä hyvin kehittynyt. Huulirihmat ovat tiheäkarvaiset. Siipiväli 25–30 mm.[1][2][3]
Lajilla on tavattu myös muutamia ulkonäöltään poikkeavia muotoja. Näistä tavallisin on f. confusa[4], jolla etusiiven täplät ovat venyneet juovamaisiksi. Erilaisia venyneiden täplien yhdistelmiä tunnetaan ja on nimetty useita. Muita mainittavia muunnoksia ovat keltatäpläinen f. flava, ja ruskeatäpläiset f. brunnea ja f. nigerrima, joista jälkimmäinen voi olla lähes kokonaan musta.[3]
Virnapunatäplän levinneisyys ulottuu Pyreneiltä ja Britteinsaarilta Keski- ja Etelä-Euroopan poikki Mongoliaan, pohjoisessa Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norjaan.[3][5] Suomessa lajia tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikuiset perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[6]
Yleinen laji, joka viihtyy niityillä, tienpientareilla, joutomailla ja metsänreunoilla. Perhoset vierailevat ahkerasti mettä tuottavilla kukilla ja ovat aktiivisia valoisaan aikaan. Myrkyllisyytensä vuoksi punatäplien ei tarvitse erityisemmin pyrkiä välttelemään nähdyksi tulemista ja sopivalla paikalla lepääviä perhosia voi tavata massoittain. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[3][5]
Toukka elää pääasiassa hiirenvirnalla (Vicia cracca), mutta myös muutamilla muilla hernekasveilla[3]
Virnapunatäplä (Zygaena viciae) on pieni, punamusta, päiväaktiivinen perhonen. Se on Suomessa sukunsa yleisin laji.
Zygaena viciae
La Zygène des Thérésiens (Zygaena viciae) est une espèce de lépidoptères de la famille des Zygaenidae.
La Zygène des Thérésiens a une envergure allant de 30 à 35 millimètres. Elle possède une couleur bleuâtre, 5 à 6 taches rouges (parfois confluentes) par aile antérieure.
Cette espèce est présente presque partout en Europe. En France métropolitaine, dans les trois quarts est, les Pyrénées ; absente de Corse.
Plantes hôtes de la chenille : Vicia, Lathyrus, parfois Lotus et d'autres Fabacées (dont des Trifolium).
Zygaena viciae
La Zygène des Thérésiens (Zygaena viciae) est une espèce de lépidoptères de la famille des Zygaenidae.
De kleine sint-jansvlinder (Zygaena viciae) is een dagactieve nachtvlinder uit de familie Zygaenidae, de Bloeddrupjes. Met een spanwijdte van ongeveer 30 tot 35 millimeter is het een vrij kleine vlinder.
De waardplanten zijn soorten wikke, met name vogelwikke, gewone rolklaver, honingklaver en veldlathyrus. De soort overwintert als rups.
De soort komt verspreid over Europa voor. In Nederland is het een zeer zeldzame soort, die sinds 1994 weer in Zuid-Limburg wordt waargenomen. In België is de soort zeldzaam uit het zuiden. De vliegtijd is juni en juli.
De kleine sint-jansvlinder (Zygaena viciae) is een dagactieve nachtvlinder uit de familie Zygaenidae, de Bloeddrupjes. Met een spanwijdte van ongeveer 30 tot 35 millimeter is het een vrij kleine vlinder.
De waardplanten zijn soorten wikke, met name vogelwikke, gewone rolklaver, honingklaver en veldlathyrus. De soort overwintert als rups.
De soort komt verspreid over Europa voor. In Nederland is het een zeer zeldzame soort, die sinds 1994 weer in Zuid-Limburg wordt waargenomen. In België is de soort zeldzaam uit het zuiden. De vliegtijd is juni en juli.
Liten bloddråpesvermer (Zygaena viciae) er en sommerfugl som tilhører familien bloddråpesvermere (Zygaenidae). Den finnes på det sørlige Østlandet i Norge, men er sjelden.
En liten til middelsstor (vingespenn 22–31 mm), ganske slank, rød og svart sommerfugl. Arten er noe spinklere enn de andre norske Zygaena-artene og har tynnere antenner. Kroppen er svart med en litt silkeaktig glans. Forvingen er svart med en svak, metallisk glans og fem skarpt røde flekker. Flekken som er nærmest midten av vingen er avlang, ulikt stor bloddråpesvermer der tilsvarende flekk er sirkelrund. Bakvingen er skarpt rød med ganske bred, svart ytterkant.
Den lever på blomsterenger, lysninger i skogen og andre urterike, åpne områder. Larvene lever på ulike planter i erteblomstfamilien (Fabaceae) i mai. De voksne sommerfuglene flyr om dagen i juli.
Den er utbredt i Europa og i det nordlige Asia østover til Sibir og Mongolia. Den er sjelden de fleste steder og har gått sterkt tilbake i mange land, for eksempel er den i Storbritannia redusert til en enkelt koloni i Argyll, Skottland. I Norge var den tidligere nokså vidt utbredt på Østlandet, men de nordligste bestandene ser ut til å være utdødd, slik at den i dag bare finnes nord til Tyrifjorden. Selv om den kan være lokalt tallrik er den regnet for truet.
Liten bloddråpesvermer (Zygaena viciae) er en sommerfugl som tilhører familien bloddråpesvermere (Zygaenidae). Den finnes på det sørlige Østlandet i Norge, men er sjelden.
Mindre bastardsvärmare (Zygaena viciae) är en fjäril i familjen bastardsvärmare.
Mindre bastardsvärmare har ett vingspann på 22 till 32 millimeter. Den har 5 röda fläckar på de annars mörkgrå framvingarna med metallisk glans i grönt och blått. Bakvingarna är röda med mörkgrå kant. Den liknande arten bredbrämad bastardsvärmare är betydligt större. Larven är grönaktig med små svarta fläckar. Kokongen är båtformad och glänsande blekgul och sitter på ett grässtrå eller på undersidan av ett blad.
Mindre bastardsvärmare finns från östra Frankrike vidare österut till södra Sibirien och norra Mongoliet. I Sverige finns den från Skåne till Ångermanland.
Mindre bastardsvärmare lever på blomrika ängsmarker eller andra blomrika områden. Flygtiden är i Sverige från slutet av juni till slutet av juli. Man ser dem på blommor som till exempel åkervädd, ängsvädd, rödklint och tistlar. Larven lever på ärtväxter, bland annat käringtand, gulvial och kråkvicker. De övervintrar som larver, troligtvis flera vintrar.
Wikimedia Commons har media som rör Mindre bastardsvärmare.
Mindre bastardsvärmare (Zygaena viciae) är en fjäril i familjen bastardsvärmare.
Zygaena viciae là một loài bướm đêm thuộc họ Zygaenidae.
Phương tiện liên quan tới Zygaena viciae tại Wikimedia Commons
Bài viết về Bộ Cánh vẩy này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Zygaena viciae là một loài bướm đêm thuộc họ Zygaenidae.
