nomes no trilho de navegação
Kaurakot eli villikaurat (Trisetum) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun lasketaan kuuluvaksi 87 lajia.[1] Joitakin suvun lajeja on sijoitettu aiemmin muun muassa kaurojen (Avena), kääpiölauhojen (Aira), toppojen (Koeleria) tai kastikoiden (Calamagrostis) sukuun. Monet lajit ovatkin olleet suomenkielisiltä nimiltään aiemmin kauroja, kun nykyisin ne ovat kaurakoita.[2]
Kaurakot ovat monivuotisia ja kasvutavaltaan jokseenkin mätästäviä heiniä. Niiden varret ovat tasaisia ja niissä voi lajista riippuen olla karvoja. Lehdet ovat tasaisia ja useimmiten hienokarvaisia. Kaurakkojen kukinnot ovat tiiviitä sekä ulkonäöltään tähkämäisiä ja niissä on lukuisia pieniä tähkylöitä. Tähkylät ovat 4–7 mm pitkiä ja niissä on kahdesta neljään kukkaa. Tähkylöiden kaleet ovat eripituisia sekä usein kalvolaitaisia. Ulkokale on usein yksisuoninen ja sisäkale kolmisuoninen sekä ylettyy usein yli tähkylän puolenvälin. Kussakin ulkohelpeessä on ohut ja taipunut vihne.[3]
Kaurakkojen (Trisetum) suvun tieteellinen nimi on suomeksi vapaasti käännettynä "kolmivihneinen" ja se tulee kaurakkojen tähkylöissä olevista vihneistä, joita on yleensä kolme kappaletta.[3]
Suvun lajeista Suomessa on havaittu viittä eri lajia. Näistä lajeista tähkäkaurakko (Trisetum spicatum) ja lapinkaurakko (Trisetum subalpestre) ovat yleisimpiä, joskin niitä tavataan Suomessa lähes pelkästään käsivarren Lapissa. Lopuista kolmesta lajista on lähinnä vain yksittäisiä tai muutamia havaintoja eri puolilta maata.[4]
Kaurakot eli villikaurat (Trisetum) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun lasketaan kuuluvaksi 87 lajia. Joitakin suvun lajeja on sijoitettu aiemmin muun muassa kaurojen (Avena), kääpiölauhojen (Aira), toppojen (Koeleria) tai kastikoiden (Calamagrostis) sukuun. Monet lajit ovatkin olleet suomenkielisiltä nimiltään aiemmin kauroja, kun nykyisin ne ovat kaurakoita.
Kaurakot ovat monivuotisia ja kasvutavaltaan jokseenkin mätästäviä heiniä. Niiden varret ovat tasaisia ja niissä voi lajista riippuen olla karvoja. Lehdet ovat tasaisia ja useimmiten hienokarvaisia. Kaurakkojen kukinnot ovat tiiviitä sekä ulkonäöltään tähkämäisiä ja niissä on lukuisia pieniä tähkylöitä. Tähkylät ovat 4–7 mm pitkiä ja niissä on kahdesta neljään kukkaa. Tähkylöiden kaleet ovat eripituisia sekä usein kalvolaitaisia. Ulkokale on usein yksisuoninen ja sisäkale kolmisuoninen sekä ylettyy usein yli tähkylän puolenvälin. Kussakin ulkohelpeessä on ohut ja taipunut vihne.
Kaurakkojen (Trisetum) suvun tieteellinen nimi on suomeksi vapaasti käännettynä "kolmivihneinen" ja se tulee kaurakkojen tähkylöissä olevista vihneistä, joita on yleensä kolme kappaletta.
Suvun lajeista Suomessa on havaittu viittä eri lajia. Näistä lajeista tähkäkaurakko (Trisetum spicatum) ja lapinkaurakko (Trisetum subalpestre) ovat yleisimpiä, joskin niitä tavataan Suomessa lähes pelkästään käsivarren Lapissa. Lopuista kolmesta lajista on lähinnä vain yksittäisiä tai muutamia havaintoja eri puolilta maata.
