nomes no trilho de navegação
Polvipuntarpää (Alopecurus geniculatus) on tuulipölytteinen heinäkasvien (Poaceae) heimoon, puntarpäiden (Alopecurus) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen matalakasvuinen heinälaji. Polvipuntarpää muistuttaa nurmipuntarpäätä (Alopecurus pratensis), mutta on yleensä sitä pienempi. Lisäksi lajit voi erottaa lehtien värin, varsien polveilevuuden sekä röyhyn kapeuden perusteella. Polvipuntarpää muistuttaa paljolti myös rantapuntarpäätä (Alopecurus aequalis), josta sen voi erottaa tähkylöiden vihneiden perusteella.[1]
Polvipuntarpään varret kasvavat ovat noin 30 cm korkeiksi. Ne ovat tyveltä kasvutavaltaan maanmyötäisiä, keskivaiheiltaan polveilevia sekä juurehtivia. Lehdet ovat harmaanvihreitä ja ylimmät lehdet ovat lyhyitä. Polvipuntarpään kukinto on kapea, tähkämäinen, noin 4 cm pitkä röyhy, jonka väri vaihtelee harmaansinertävästä violettiin. Röyhyn tähkylät ovat pehmeäkarvaisia ja niissä on pitkä, ulkoneva vihne. Polvipuntarpää kukkii koko kesän, toukokuusta elokuulle.[1]
Polvipuntarpää kasvaa yleisesti kaikenlaisilla kosteilla paikoilla[1]. Polvipuntarpää on kuitenkin heikko kilpailija, joten se kasvaa vain paikoilla, joilla muu kasvillisuus on matalaa[1]. Suomessa polvipuntarpäätä tavataan yleisesti lähes koko maassa napapiirin eteläpuolella, ja se on yleisempi maan länsiosissa kuin itäosissa[2]. Yleisimmillään polvipuntarpää on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla[2].
Polvipuntarpää (Alopecurus geniculatus) on tuulipölytteinen heinäkasvien (Poaceae) heimoon, puntarpäiden (Alopecurus) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen matalakasvuinen heinälaji. Polvipuntarpää muistuttaa nurmipuntarpäätä (Alopecurus pratensis), mutta on yleensä sitä pienempi. Lisäksi lajit voi erottaa lehtien värin, varsien polveilevuuden sekä röyhyn kapeuden perusteella. Polvipuntarpää muistuttaa paljolti myös rantapuntarpäätä (Alopecurus aequalis), josta sen voi erottaa tähkylöiden vihneiden perusteella.
Polvipuntarpään varret kasvavat ovat noin 30 cm korkeiksi. Ne ovat tyveltä kasvutavaltaan maanmyötäisiä, keskivaiheiltaan polveilevia sekä juurehtivia. Lehdet ovat harmaanvihreitä ja ylimmät lehdet ovat lyhyitä. Polvipuntarpään kukinto on kapea, tähkämäinen, noin 4 cm pitkä röyhy, jonka väri vaihtelee harmaansinertävästä violettiin. Röyhyn tähkylät ovat pehmeäkarvaisia ja niissä on pitkä, ulkoneva vihne. Polvipuntarpää kukkii koko kesän, toukokuusta elokuulle.
Polvipuntarpää kasvaa yleisesti kaikenlaisilla kosteilla paikoilla. Polvipuntarpää on kuitenkin heikko kilpailija, joten se kasvaa vain paikoilla, joilla muu kasvillisuus on matalaa. Suomessa polvipuntarpäätä tavataan yleisesti lähes koko maassa napapiirin eteläpuolella, ja se on yleisempi maan länsiosissa kuin itäosissa. Yleisimmillään polvipuntarpää on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
