Vesihilvet (Catabrosa) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi vain kaksi lajia, joiden lisäksi kahden muun sukuun kuvatun lajin taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä. Aikojen kuluessa sukuun on kuvattu monia muitakin lajeja, mutta ne on sittemmin tulkittu samaksi lajiksi jonkin jo aiemmin kuvatun lajin kanssa. Tämän myötä vesihilvellä (Catabrosa aquatica) onkin runsaasti erilaisia tieteellisiä synonyyminimiä.[1]
Vesihilvet ovat monivuotisia, rönsyjä muodostavia heiniä, joilla on hennot varret. Vesihilpien lehdet ovat leveitä, sileitä ja pehmeitä sekä keulakärkisiä. Lehtien kielekkeet ovat isoja, noin 5 mm pitkiä ja tylppäpäisiä. Vesihilpien kukinto on röyhy, joka on veltto ja tuuhea. Tähkylät ovat 3–4 mm pitkiä, kaksikukkaisia, vihneettömiä ja yleensä punavioletteja. Tähkylöiden kaleet ovat hyvin eripituiset. Sisäkale on tähkylää lyhyempi sekä kolmisuoninen ja ulkokaleen suonitus on epämääräinen. Ulkohelve on pyöreäpäinen, kalvokärkinen ja kolmisuoninen.[2]
Suvun lajeista Suomessa ja Ruotsissa esiintyy ainoastaan vesihilpi (Catabrosa aquatica)[3][2]. Sitä tavataan Suomessa lähinnä Perämeren pohjukan ympäristössä[3].
Vesihilvet (Catabrosa) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi vain kaksi lajia, joiden lisäksi kahden muun sukuun kuvatun lajin taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä. Aikojen kuluessa sukuun on kuvattu monia muitakin lajeja, mutta ne on sittemmin tulkittu samaksi lajiksi jonkin jo aiemmin kuvatun lajin kanssa. Tämän myötä vesihilvellä (Catabrosa aquatica) onkin runsaasti erilaisia tieteellisiä synonyyminimiä.
Vesihilvet ovat monivuotisia, rönsyjä muodostavia heiniä, joilla on hennot varret. Vesihilpien lehdet ovat leveitä, sileitä ja pehmeitä sekä keulakärkisiä. Lehtien kielekkeet ovat isoja, noin 5 mm pitkiä ja tylppäpäisiä. Vesihilpien kukinto on röyhy, joka on veltto ja tuuhea. Tähkylät ovat 3–4 mm pitkiä, kaksikukkaisia, vihneettömiä ja yleensä punavioletteja. Tähkylöiden kaleet ovat hyvin eripituiset. Sisäkale on tähkylää lyhyempi sekä kolmisuoninen ja ulkokaleen suonitus on epämääräinen. Ulkohelve on pyöreäpäinen, kalvokärkinen ja kolmisuoninen.
Suvun lajeista Suomessa ja Ruotsissa esiintyy ainoastaan vesihilpi (Catabrosa aquatica). Sitä tavataan Suomessa lähinnä Perämeren pohjukan ympäristössä.